Joulukalenteri 2019, luukku 22

Kuva: Sanna Ruuska

Kuvassa on Jääsken naisen kansallispuku ja Sysmän ja Luhangan tytön kansallispuku.

Joulukalenterin kuvat ovat Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n valokuvauskilpailun satoa. Kilpailun teema oli "kansallispuku ja matka". Osa kuvista on painettu myös seinäkalenteriin. Lue lisää täältä.

Joulukalenteri 2017, luukku 2: Kummalle puolelle tasku pitää laittaa?

Hei Tyyni!

Perintöpukuni mukana on tullut taskumainen pussi. Mihin kohtaan se pitää laittaa?

Kyselee epätietoinen Satakunnasta

Hei epätietoinen!

Lähdetään nyt siitä, että mikäli naisen kansallispuvussa on tasku, se puetaan henkilön etupuolelle esiin vyötärölle. Heh heh!

Suomenkielisen alueen ja ruotsinkielisen alueen kansallispukuihin on omat suosituksensa. Suomenkielisissä puvuissa taskun voi pukea kupeen sille puolelle, joka on luontevampi. Tasku puetaan esiliinan päälle. Ruotsinkielisissä kansallispuvuissa tasku puetaan osittain esiliinan alle yleensä oikealle, mutta vasenkätinen voi laittaa taskun vasemmalle. Kansallispukuneuvosto on suositellut 1980-luvulla ”valitsemaan taskun paikan käytännöllisesti: oikeakätiselle oikea kuve, vasenkätiselle vasen!” (Leena Holst, Kansallispuku, 2011, 97).

Tyypillisesti tasku kiinnitetään pirta- tai muulla nauhalla vyötärölle. Taskun paikkaa voi muuttaa sen kiinnittävässä nauhassa ja nämä kiinnitysnauhat voi sitoa niin taakse kuin esiliinan eteenkin. Nauha voi olla pituudeltaan esimerkiksi kolmemetrinen, jolloin siitä jää sitomisen jälkeen kauniit riippuvat päät näkyviin.

Hankasalmen puku Suomalainen kansallispuku -näyttelyssä. Kuva Tiina Lajunen.

Joskus taskussa on kiinnittimenä metallinen taskukoukku eli kokka eli plakkarinhaka. Esikuvien aikaan tuo koukku on kiepautettu nähtävästi nauhaan tai esiliinan ja hameen vyötärölle, mutta myöhemmin kansallispuvun liiviin on saatettu tehdä erillinen lenkki taskun ripustamista varten. Tällaisen koukun voi kääntää toisinpäin mikäli haluaa laittaa taskun roikkumaan esiäidin tavalla. 

Etelä-Pohjanmaan tarkistetun kansallispuvun taskun kokka, Suomalainen kansallispuku -näyttely. Kuva Tiina Lajunen.

Joihinkin kansallispukuihin tasku kiinnitetään vyötärökaitaleeseen ompelemalla, jonkun taskun kiinnittämiseen käytetään nappeja. Mikäli olet epävarma kansallispukusi taskun kiinnittämisestä ole yhteydessä kyseisen kansallispuvun myyjätahoon, joka löytynee www.kansallispuvut.fi -sivustolta, tai kysy neuvoa Suomen kansallispukukeskuksesta.

Esikuvaosuus eli miten esiäiti teki:

Toini-Inkeri Kaukonen kertoo kirjassaan Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985, 83), että ”museoesine- ja arkistoaineistosta ei selvästi ilmene, pidettiinkö irtotaskuja Suomen kansanpuvuissa yleisimmin oikealla vai vasemmalla kupeella. Molemmista tavoista on tietoja. Mm. Savosta on kuvia ja tietoja taskun kantamisesta oikealla puolella.”

Finnasta löytyi kuva jääskeläisestä rouvasta, joka kantaa taskuaan oikealla kupeellaan (siis mikäli valokuvan negatiivi on valotettu oikein päin...). 

Kuvan on ottanut M. Seigert ja se kuuluu Museoviraston Kansatieteen kuvakokoelmaan.

Osallistushan Raita ry:n joulukalenterin arvontaan? Kaikki lukijat voivat osallistua. Lue lisää täältä. 
Taskuterveisin,

Tyyni

Joulukalenteri 2016, luukku 22: naisen sarkaviitta, Jääski

Sarkaviitta KM:KE A7672 Jääski. Kuva: Tuula Pärnänen

Tämä Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluva sarkaviitta KM:KE A7672 on talletettu Jääskestä. Se on paksua, valkeaa sarkaa eli runsaasti vanutettua villakangasta. Viitta on olkasaumaton ja sitä on levitetty kiiloilla sivuista ja etureunoista.

Paksua sarkaa ommellaan erityisellä tekniikalla.
Kuvassa alimpana on oikea etukiila,
sitten oikea etukappale ja oikea sivukiila.
Ylimpänä näkyy takakappale.
Kuva: Soja Murto

Sivukiilojen tehtävä on levittää viittaa niin,
että takaapäin katsoessa kiilat saavat aikaan länkimäisen muodon.
Kuva: Soja Murto

Viitan pääntietä huolittelee musta kangaskaitale.
Etureunat on koristeltu punaisin, keltaisin ja vihrein
villalangoin sekä pienin verkatilkuin.
Kuva: Soja Murto

Viitta suljetaan edestä yhdellä messinkisellä hakasparilla.
Kuva: Soja Murto

Tätä sarkaviittaa on käytetty esikuvana Jääsken naisen kansallispuvun tarkistuksessa.

Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Soja

Joulukalenteri 2016, luukku 18: hurstuthame, Jääski

Hurstuthame Jääski KM:KE A1419 on talletettu Suomen kansallismuseon kokoelmiin. 

Tämä hurstuthame on viidestä pietimestä eli kankaan leveydestä koottu pellava-villapalttinainen ruutuhame. Hameen kiinnittimenä on käytetty pirtanauhaa ja helmassa on punainen verkakaitale.

Jääsken hurstuthame KM:KE A1419 on koottu viidestä pietimestä eli kankaan leveydestä.
Kuteena palttinaisessa hameessa on käytetty luonnonmustaa karstavillaa sekä vaaleaa pellavalankaa.
Loimiraidoissa on sinistä ja vaalea pellavalankaa sekä luonnonmustaa karstavillaa.
Loimen raitarytmi on kansanomaisen kaunis ja vaihteleva.
Kuva: Tuula Pärnänen

Jääsken hurstuthameessa KM:KE A1419 on punainen verkahelmus
Kuva: Soja Murto

Hurstut -sana tarkoittaa varsinaisesti suorakulmion muotoista kangaspalaa, jossa on olkanauha ja helmus. Kangas on moniväristä, raidalliseksi tai ruudulliseksi kudottua villapalttinaa. Tällaisia vaatekappaleita on talletettu Kansallismuseomme kokoelmiin mm. Joutsenosta ja Räisälästä.


Hurstuthame Jääski KM:KE A1419 on Jääsken naisen tarkistetun kansallispuvun toisen hamevaihtoehdon eli hurstuthameen esikuva.


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.


Tuula

Joulukalenteri 2016, luukku 15: sykeröt ja huntu, Jääski

Tässä luukussa on muutama Jääskestä talletettu sykerö ja yksi huntu. Sykerö on hunnun alle tuleva tukilaite, joka antaa hunnulle muodon. Naimaikäiset neidot käyttivät sykeröitä myös pelkällään.

KM:KE A3719 sykeröt ja palmikot, Jääski
Kuva: Tuula Pärnänen

Sykerön sisällä voi olla oksia, rautalankaa sekä pellavakuitua, lankaa tai muuta pehmikettä. Sykerö on päällystetty napakasti tikutenauhalla eli pirtanauhalla. Sykerö on kiinnitetty toiseen nauhaan, joka sidotaan pään ympärille.

KM:KE A7661 sykerö, Jääski
Kuva: Tuula Pärnänen

Jääskestä talletettujen sykeröiden päissä, ohimon tienoilla on eteenpäin kääntyvät kiekurat, joiden ympäri huntu sidotaan.

KM:KE A1402 palmikkoja, Jääski
Kuva: Tuula Pärnänen

Palmikoituja ja kudottuja nauhoja on luultavasti käytetty sykeröiden rakentamiseen hiuksista sekä riippumaan hunnun alta.

Huntu KM:KE A8128 Jääski
Kuva: Soja Murto

Jääskestä talletetussa hunnussa KM:KE A8128 on nähtävillä laskokset ja sidontakohdat.

Jääskestä on talletettu Kansallismuseoon useita sykeröitä ja huntuja. Näiden pohjalta on tehty tarkistetun Jääsken naisen kansallispuvun huntu.


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Soja

Joulukalenteri 2016, luukku 5: naisen liivi, Jääski

Tankkimallinen liivi KM:KE A1415 on ohuehkoa sinistä sarkaa. Vuori on tiivistä pellavapalttinaa. Liivi on sivusaumaton ja etureunat on huoliteltu punaisella verkakaitaleella.

Liivi KM:KE A1415 Jääskestä.
Kuva: Soja Murto

Takana olevat aukot sallivat takahelman nousemisen terhakasti hameen päälle.
Kuva: Soja Murto

Sisäpuolella toisessa liepeessä on tasku. Takahelmassa on hauskat aukot, jotka sallivat takahelman nousemisen terhakasti hameen päälle. 

Liivi on ommeltu melko suurpiirteisesti.
Kuva: Soja Murto

Liivi suljetaan edestä pallean kohdalta messinkihakasparilla.

Kuva: Soja Murto

Tämä liivi on Jääsken naisen tarkistetun kansallispuvun liivin esikuva. 

Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Soja

Joulukalenteri 2015, 17. luukku: Tuula Pärnänen

Joulukuisia hajamietteitä työhuoneelta Jääski –projektia muistellen
Kuvassa allekirjoittanut Kaukolan ja miehensä Jussi Kuopion seudun kansallispuvussa muutama vuosi sitten. Joulun alla kaikki touhu ja tohina pistää miettimään ja muistelemaan menneitä....

Arki on yhtä juhlaa – paitsi joskus se ei tunnu siltä, ennen kuin pysähtyy ja osaa hymyillä tapahtuneille pienille ja joskus vähän isommillekin vastaan tulleille pulmille. Jääsken kansallispukutarkistuksessa olin mukana mallipukukankaiden kutojana.

Olin kutonut erilaisia villakankaita aiemminkin, mutta tämän hurstuthameen kanssa tein monia asioita sekä oikein että väärin. Loimen tekovaiheessa meinasi työhuoneeltani loppua tila ja sirkansääret, eikä lämpötilassakaan ollut valittamista, jos tykkää aurinkorannikosta. Lankoja oli riittävästi ja kaksi hamekangasta tarvittiin.

Päätimme myös esikuvat nähtyämme valita osana lointa pienillä nypläyslankarullilla olevan pellavalangan. Tästä kierteisestä langasta meinasikin tulla kudonnan kinkkisin osa-alue.

Tässä näkyy Marjukka Vuorelma-Laitiselta saatu vinkki: kolmas loimilanka, vähän paksumpi pellavalanka, saatiin kestämään loimessa vahauksen ansiosta.

Loimessa oli pituutta, eri vahvuisia lankoja ja eri materiaalit sulassa sovussa rinnakkain vielä tässä hetkessä; Fårö villalankaa ja kahta erilaista pellavaa.

Joskus sitä vain ahnehtii liikaa, kun arvelee selviävänsä helpommalla ja nopeammin. Toinen hameenmitta olisi kannattanut tehdä erillisenä. Tämä selvisi kyllä, mutta aikanaan ja komea rulla tuli … Jotenkin joulunalusaika kuulostaa monelle samalta suoriutumiselta. Olisiko hyvä pysähtyä miettimään hetkeksi...

Loimilangat alkoivat uhkaavasti kiertyä ja takertua toisiinsa 1. hameosuuden lopussa.

Tätäkin löytyi...

Tässä vaiheessa kahvi, ystävät ja kotijoukot olivat tarpeen...kiitos teille. Täytyy myöntää, etten aiemmin ollut kuvitellut mitään vastaavaa tapahtuvaksi...

Työ jatkui loimen aukivetämisen, uudelleen rullauksen ja monien kahvilitrojen jälkeen.

Lopussa kiitos seisoo. Työ tekijäänsä neuvoo ja laittaa nöyränä miettimään työskentelyolosuhteita ja sitä aikaa, jolloin ei ollut sähkövaloja eikä nettitilauksia. Kolminkertainen eläköön -huuto esiäitiemme tinkimättömälle työlle, jotta meillä on näitä tutkittavia vaateparsia.
Ja kiitos Leenoille, jotka veitte meitä Kansallispukukolmosia asioiden alkulähteille. Ja kiitos teille vuosien varrella oppeja antaneet ja tukenani seisseet: Jussi, Tupu& Mara, Soja, Tintti, Marja-Liisa, Taina, Tuuki, Seija ja muut ihanaiset ihmiset.

Älkäämme stressata tekemättömistä töistä ja olkaamme itsellemme armolliset. Eläköön, eläköön, eläköön – hyvää joulun odotusta ja muistakaa - arki on yhtä juhlaa!

Toivottaa Tuula, jonka päätyö on nykyisin Siilinjärven kunnan nuoriso- ja kulttuuritoimessa. Vinkkejä vastaavien kankaiden rakentamiseen ja kudontaan voi kysyä tuula@kansallispuku.info ja soja@kansallispuku.com osoitteesta saatte Jääsken puvun myyjänä ja tarvikkeiden toimittajana ostaa ohjeita ja pääsette töihin!

www.kansallispuku.info, Tmi Tuula Pärnänen, Pulkonkoski / Maaninka, Kuopio, Itä-Suomen lääni Kuvat : Tuula ja Juha Pärnänen