lauantai 2. marraskuuta 2019

Kansallispukuinen joulukalenteri 2019

Kansallispukuinen joulukalenteri esittelee tällä kertaa upeita kansallispukukuvia, jotka ovat Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n valokuvauskilpailun satoa. Siis lämmin kiitos kaikille osallistuneille.

Kilpailun teema oli "kansallispuku ja matka".
13 näistä kuvista on painettu seinäkalenteriin vuodelle 2020 ja sen voi tilata tuolta tai ostaa Suomen kädentaidot -messuilla Tampereella 15. - 17.11. Raidan osastolta A1401 niin kauan kuin kalentereita riittää.




Joulukalenterissa julkaistaan 24 raadin valitsemaa kuvaa. 23 niistä ovat ihan satunnaisessa järjestyksessä, mutta valokuvauskilpailun voittajaa saadaan jännittää jouluaattoon saakka. Jouluaattona julkaistava kuva on siis voittajaotos ja sen kuvaajan voittama palkinto on 300 €. Olemme yhteydessä voittajaan heti, kun joulutohinoiltamme ehdimme. Mutta ensin nautitaan matkasta kansallispukujen parissa kohti joulua - heti 1.12. alkaen!

maanantai 24. joulukuuta 2018

Joulukalenteri 2018, luukku 24: Kuinka vanha perinne kansallispuku on?



Kuinka vanha perinne kansallispuku on?
- Jaakko -

Milloin ensimmäinen kansallispuku on tehty Suomessa?
- Päivi -

Milloin ensimmäinen kansallispuku valmistettiin Suomessa?
- Nasu 2005 -


Voi Jaakko, Päivi ja Nasu 2005! Kysymystenne myötä saamme nauttia jouluaaton kunniaksi kansallispukuisen historian havinaa. 1800-luvun jälkipuolisko oli Euroopassa - niin myös Suomessa - kansallisromantiikan aikaa. Silloin kiinnostuksen, ihannoinnin ja jäljittelyn kohteeksi tulivat muun muassa kansakunnan omaksi katsottu perintö ja erityislaatu sekä kansanelämä. Tuohon aikaan yleismuoti oli jo suurelta osin syrjäyttänyt kansan perinteiset pukeutumistavat. Kansallisromantiikan myötä yhteiskunnan ylemmät luokat kiinnostuivat myös kansan käsityötaidoista ja pukuperinteestä. Ensimmäiset kansallispuvut koottiin 1800-luvun jälkipuoliskolla tämän kansallisromanttisen aatten innoitamana. Sitä ei pystytä sanomaan kuka ensimmäisen suomalaisen kansallispuvun valmisti tai missä ja milloin se tapahtui. Kansallispukujen ensimmäisestä suurimittaisesta julkisesta esiintymisestä sen sijaan tiedetään paljonkin. 5.8.1885 keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna olivat vierailulla Lappeenrannassa. Suomalaiset naisjärjestöt antoivat lahjana keisarinnalle käsitöin koristellun soutuveneen Suomen omaleimaisuuden ilmentäjänä. Veneen souti juhlapaikalle kahdeksan neitoa kansallispuvuissa. Puvut oli valmistanut Suomen Käsityön Ystävät -yhdistys. Soutajat pukuineen edustivat Suomen eri säätyjä ja maakuntia. Perää piti rouva Jääsken puvussa. Lisäksi veneessä olivat lappalaispukuinen käsityöläisen tytär Anni Junttila Oulusta ja pohjoissavolaiseen pukuun pukeutunut kuopiolainen virkamiehen tytär Alma Ahnger. 27-vuotias hämäläissyntyinen näytelijätär Ida Aalberg edusti hämäläispuvussa. Lapväärtin pukuun oli pukeutunut Mustasaaren rovastin tytär Emmy Cannelin ja Karjalan edustajana oli talollisen tytär Lydia Haaranen Tohmajärveltä Äyräpään kihlakunnan puvussa. Säkylän pukuun oli pukeutunut Helmi Stenbäck ja Hanna Andersinilla oli yllään Askolan puku.


Seitsemän 5.8.1885 soutajista on ikuistunut kahteen valokuvaan.
Tässä kuvassa ovat Hanna Andersin, Helmi Stenbäck ja Anni Junttila.
Kuva: Museovirasto - Historian kuvakokoelma CC BY 4.0

Tässä ovat Ida Aalberg, Emmy Cannelin, Lydia Haaranen ja Alma Ahnger.Kuva: Museovirasto - Historian kuvakokoelma CC BY 4.0
Tästä tilaisuudesta alkoi kansallispukuharrastuksen kukoistus ja sitä pidetäänkin kansallispuvun syntymäpäivänä. Ensimmäisen kerran kansallispukumalleja julkaistiin vuonna 1899 Koti ja Yhteiskunta -lehden käsityöliitteinä. Pukumallit oli koonnut Theodor Schvindt. Muista alkuaikojen kansallispukumallien kokoajista voi lukea esimerkiksi Suomen Kansallispukukeskuksen nettisivuilta. Tähän onkin hyvä päättää tämän vuoden joulukalenteri. Kansallispuvun lämmin kiitos kaikille kysyjille ja lukijoille. Kiitos myös apulaisilleni Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:stä: Iina Wahlström, Sini Vento, Tiina Salonen, Soja Murto, Tiina Lajunen, Sanna Karvonen ja Laura Hannula sekä kaikki, jotka ovat lainanneet kuvia ja vastailleet kysymyksiini. Ensi vuodeksi Raidalla onkin suunnitteilla ihan toisenlainen joulukalenteri, siitä tulee lisätietoja pian! Vinkkinä kerron, että kannattaa liittyä Raidan jäseneksi!

Toivotan teille kaunista joulua ja pukurikasta vuotta 2019! Tyyni


sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Joulukalenteri 2018, luukku 23: Minkälaista laukkua voi käyttää kansallispuvun kanssa?


Kansallispuvun kanssa pitäisi "käsilaukkuna" käyttää pärekoria, eikö niin? Rikkooko kuvioitu tai kokonaan maalattu pärekori etikettiä?
- RJQ -

Minkälaista laukkua voi kansallispuvun kanssa käyttää? Sopiiko tuohikori?
- Tuula -


Kiitos kysymyksistä RJG ja Tuula!

Käsilaukkukysymys onkin joskus kinkkinen ratkaistava kansallispuvun kanssa liikkuessa. Suomen kansallispukukeskus antaa nettisivuillaan hyvät ohjeet, joita minäkin lämpimästi suosittelen: “Käsilaukun asemesta käytetään pellava- tai puuvillahuivista solmittua nyyttiä, nahkaista tai kankaista kukkaropussia, vakkaa, paju-, päre- tai tuohikoria tai alushameeseen tai liivin vuoriin ommeltua taskua. Hameen alla voidaan käyttää myös isoja nauhaan kiinnitettyjä paritaskuja.”

Ajatuksena on suosia malleja ja materiaaleja, jotka ovat olleet käytössä jo kansallispukujen esikuvien aikana. Kantimen ei tulisi myöskään varastaa huomiota komealta pukukokonaisuudelta. 

Liinasta sidottu nyytti toimitti ennen usein laukun virkaa. Adolf Hårdhin piirros kuopiolaisista naisista 1800-luvun alkupuolelta.
Kuva: Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma, CC BY 4.0

Korissa tavarat kulkevat hyvässä järjestyksessä. Jos mukaan ei tarvitse juuri kännykkää, kotiavaimia ja pankkikorttia kummempaa, ovat hameen alla käytettävät irtotaskut tai itse alushameeseen ommellut taskut näppärä vaihtoehto. Silloin kädetkin jäävät vapaaksi. Jos ei kotoa löydy sopivaa koria tai ei ole aikaa ommella taskuja, ei puvun käyttäminen ole kuitenkaan siitä kiinni. Tällöin kannattaa vain valita mahdollisimman neutraali vaihtoehto kotona olevista laukuista.

Erilaiset korit sopivat hyvin kansallispuvun kanssa käytettäväksi.
Kuva: Elina Matikainen/Soja Murto



Tuohikori kyynärvarressa keikkuen,
Tyyni

lauantai 22. joulukuuta 2018

Joulukalenteri 2018, luukku 22: Voiko kansallispukuja suurentaa? Miten?


Millä tavoin pystyy suurentamaan liian pieneksi käyneen Pyhäjärven puvun huopakankaisen liiviosan?
- Linda -


Voiko pukuja suurentaa? 
- Sirkku -

Hei Linda ja Sirkku!

Vastaan ensin Lindalle:
Pyhäjärven naisen kansallispukuun kuuluu hartuushame ja sen punaiset hartuukset ovat toteutuksesta riippuen joko verkaa tai puolivillaista pomsia. Pukusi hartuuksia voit suurentaa lisäämällä pienet jatkopalat samaa kangasta kainaloiden alle. Hameosa täytyy tietysti purkaa ja ommella uudelleen kiinni kokonaan tai osittain. Ukkolan Akkojen Leena on suurentanut Käkisalmen puvun hartuuksia näin.

Mikäli samanlaista reunanauhaa ei saa Suomen Perinnetekstiileiltäkään, reunanauhaksi voinee käyttää sopivaa pienikuvioista puuvillakangasta. Hyvä esimerkki kansanomaisesta reunojen huolittelusta hartuuksissa on Raudun ja Sakkolan alueelta museoon tallennettu hartuushame, joka esiteltiin joulukalenterin luukussa 6 vuonna 2016. Siinä on käytetty ainakin kolmea erilaista kangasta hartuuksien reunojen huolittelussa!

Ja sitten Sirkulle:
Kansallispuvun suurentaminen on monitahoinen kysymys. Naisen pukua on helpompi suurentaa kuin miehen ja tarkistamatonta naisen pukua on helpompi suurentaa kuin tarkistettua. Muutamia vinkkejä naisen kansallispuvun suurentamiseen kuitenkin on.

Hameen suurentaminen on mahdollista monin tavoin. Mikäli hameessa on riittävästi kangasta, voi vyötärön laskostaa tai poimuttaa uudelleen ja uusia vyötärökaitaleen esimerkiksi valkaisemattomalla pellavalla. Tarvittaessa kangasta voi lisätä eteen essun alle. Lyhyttä hametta voi jatkaa pidemmälle käyttäjälle päästämällä helmakäänteestä kaikki varat pituuteen. Helma kannattaa vuorittaa valkaisemattomalla pellavalla. Tarvittaessa hameen yläosaan voi ommella jatkoksi kaitaleen, se jää monesti essun ja liivin körttien alle piiloon. Hyvä ohje hameen kasaamiseksi omille mitoille löytyy Lajulan Kangastuvan blogista. Tarkistetun puvun hameessa noudatetaan pukukohtaista ohjeita vyötärö- ja helmarakenteissa.

Kun hame on suurennettu, voi olla tarpeen tehdä uusi esiliina. Esiliinan suurentaminen kauniisti on aika mahdotonta.

Kansallispuvun paidassa on hyvä olla tarpeeksi väljyyttä, noin 20-30 cm verrattuna rinnanympärykseen. Paitaa voi suurentaa lisäämällä sivusaumoihin kapeat kaitaleet. Tällöin kainalotilkkuja pitää siirtää hihassa kaitaleen verran eteenpäin.

Kuva: Jenni Österman


Mikäli paita on hartioistakin liian pieni, voi paitaa suurentaa lisäämällä pidemmät kapeat kaitaleet miehustakappaleen reunoihin. Tällöin kaitale kulkee helmasta olan yli takaisin helmaan. Tarkistamattomissa puvuissa paidan kainalotilkku on monesti melko pieni, joten pelkkä sen suurentaminen saattaa joskus riittää. Paitaan kannattaa myös lisätä aliset, eli kiiloin levitetty jatko helmaan.

Liivin suurentaminen tarkistetuissa puvuissa tarkoittaa melkein väistämättä kokonaan uuden liivin ompelemista, sillä kansanomaisessa kaavoituksessa liiveissä ei ole sivusaumoja. Aavistuksen liian pienen liivin voi saada sopimaan jättämällä rintaliivit alta pois. Jos uuden liivin tekeminen ei tule kyseeseen, voi liivin leikata kainalon alta pystysuoraan auki ja lisätä jatkopalat väliin.

Tarkistamattoman puvun liiviä voi suurentaa päästämällä saumoista, mikäli niissä on varaa tai lisäämällä kapeat kaitaleet sivusaumoihin. Kovin isoja muutoksia siihenkään ei voi tehdä, jottei liivin mittasuhteet muutu liikaa. Uuden liivin tekeminen on kuitenkin oiva tapa saada käytetystä tai vanhasta puvusta hyvin istuva ja täysin omalta tuntuva.

Näinköhän allekirjoittaneen pitää itsekin joulun herkuttelujen jälkeen suurentaa vähän liiviä?

Glögiä ja piparkakkuja maistellen,
Tyyni

perjantai 21. joulukuuta 2018

Joulukalenteri 2018, luukku 21: Voiko vanhan kansallispuvun kanssa käyttää uuden väristä tykkimyssyä?



Voiko vanhan 1980-luvun kansallispuvun kanssa käyttää uuden väristä tykkimyssyä?
- Pirjo Koponen -



Hei Pirjo!

Ihanaa kun puet pääsi!

Joihinkin kansallispukumalleihin on olemassa vaihtoehtoisia tykkimyssyjä. Esimerkiksi ruotsinkielisen pukualueen kansallispukuihin voi olla valinnan vaikeus päättää tykkimyssyn väriä: lukaisehan Bragen pukuesittelyistä miten eri värisiä tykkimyssyjä puvuissa voikaan olla!

Vanhaan kansallispukuun on mahdollista valmistaa uusia osia viimeisimpien ohjeiden mukaan: jos kansallispukumalli on tarkistettu, voi uuden osan valmistaa tarkistettujen ohjeiden avulla mikäli tarkistamaton ja tarkistettu puku ovat samaa tyyppiä. Niinpä esimerkiksi 1980-luvulla ommeltuun tarkistamattomaan Jyväskylän seudun eli Keski-Suomen kansallispukuun voi hyvin valmistaa vuonna 2001 julkistetun tarkistetun Keski-Suomen kansallispuvun tykkimyssyn.

Kuvassa Keski-Suomen kansallispuvun tykkimyssyt: yllä tarkistetun puvun musta ja alla tarkistamattoman puvun sininen kirjailtu myssykoppa. Kuva: Mari Varonen/Tiina Lajunen


Muutama päivä sitten vastasinkin kysymykseen miksi samasta puvusta on olemassa erinäköisiä versioita.


Ihania namusia kansallispukuisten päissä näkee
Tyyne, myssymaakari


torstai 20. joulukuuta 2018

Joulukalenteri 2018, luukku 20: Voinko vaihdella eri värisiä silkkisiä kaulahuiveja mielialani mukaan?



Voinko vaihdella eri värisisiä silkkisiä kaulahuiveja mielialani mukaan? Saavathan naisetkin valita kukkaronsa ja mielihalujensa perusteella pukuunsa rimmaavan silkkihuivin ja tykkimyssyynsä rusetin.
- Koreilunhaluinen -

Hyvä Koreilunhaluinen,

Kyllä koreilu sallitaan miehillekin! Miehen silkkihuivihan sidotaan paidan kauluksen päälle. Solmimiseen on useita tapoja. Huivi on neliö tai pitkänomainen, yleensä punainen, musta tai sininen, mutta muitakin värejä on. Akaan miehen puvun kohdalla mainitaan myös puuvillainen huivi.

Jääsken miehen kansallispuku. Huivi voi olla myös muun värinen.
Kuva: Susanna Mattheiszen


Suomenkielisten alueiden uusien ja tarkistettujen miesten pukujen huivisuositukset tai maininta mallipuvun huivin väristä löytyvät kansallispuvut.fi -sivustolta. Mitään pukuhistoriallista virhettä ei mielestäni tee, jos valitsee eri värisen huivin kuin mallipuvussa on käytetty. Ihan kaikki maailman värit eivät ehkä kuitenkaan ole käytössä, mutta nuo musta, tummansininen, punainen, tummanvihreä ja valkoinen nyt ainakin. Ja ainahan jokainen tekee oman pukunsa kanssa omilla perusteillaan omat ratkaisunsa.

Västanfjärdin miehen puvun huivi on tummansininen.
Kuva: Maria Lindén.

Ruotsinkielisten alueiden miesten pukujen huivisuositukset löytyvät Bragen sivuilta. Kansallispukukonsultti Maria Lindén Bragesta kertoo, että suurimpaan osaan ruotsinkielisen alueen puvuista kuuluu silkkihuivi ja väreissä on yleensä valinnanvaraa. Esimerkiksi Maalahden pukuun voi valita punaisen tai skottiruutuisen huivin.

Koreilevia miehiä ihastuneena katsellen.
Tyyni

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Joulukalenteri 2018, luukku 19: Paljonko kansallispuku tai puvun tarvikkeet maksavat?




Paljonko kansallispuku maksaa?
- Tarja Po -

Mitä maksaa puvun tarvikkeet?
- Kaija -


Hei Tarja Po ja Kaija!

Kansallispuvuilla on "kodit" eli myyjätahot. Tästä kerroinkin jo 7. luukussa. Lisäksi kansallispukuja valmistavat yksityisyrittäjät, jotka ovat usein erikoistuneet joihinkin puvun osiin tai tekniikkaan, vaikkapa nypläykseen tai kankaankudontaan. Jokainen tietenkin hinnoittelee työnsä sen mukaan, että toiminta on kannattavaa.

Kansallispukuja on hyvin monenlaisia: on sellaisia, joissa on paljon ostokankaita ja niukasti kirjontoja ja pitsejä ja toisaalta sellaisia, joissa on paljon käsinkudottavia kankaita, haastavia pitsejä ja runsaita kirjontapintoja, jotka tehdään pienillä pistoilla. Hopeakorut vaikuttavat tietenkin myös hintaan. Kansallispukuja tehdään koneavusteisesti, kokonaan käsin ja siltä väliltä. Monissa puvuissa on paljon vaihtoehtoisia osia, joista voi hankkia osan tai kaikki. On siis mahdotonta vastata tähän kysymykseen yksiselitteisesti, mutta jotain haarukkaa voin antaa.

Jenni Österman Suomen Perinnetekstiileiltä  kertoo, että heillä halvimmat puvun tarvikepaketit ovat 600 euron luokkaa. Vielä edullisemmin voi saada, jos kutoo kankaat itse eli ostaa ne lankoina ja ohjeina. Halvimmat valmiit puvut "minimikokoonpanossa" maksavat ilman päähinettä n. 1500 € ja päähineen kera 1900 €. Valmiin puvun keskihinnaksi Jenni arvioi 2500 €.

Rautjärven kansallispuvun osia Suomen Perinnetekstiileiltä.
Kuva: Jenni Österman


Soja Murto kertoo, että hänen valmistamiensa pukujen hinnat lähtevät yleensä n. 3000 eurosta ylöspäin. Esimerkiksi Kivennavan äyrämöispuku ihan kaikkine osineen tulee maksamaan lähes 20 000 €. Minimikokoonpanossa sen hinta valmiina on reilu 9000 €. Jos kutoo, nyplää, kirjoo, ompelee ja neuloo itse, saa tarvikkeet edullisimmillaan vähän alle 1500 eurolla. Jääsken naisen tarkistettu kansallispuku maksaa valmiina osien määrästä riippuen suunnilleen 6000 - 14 000 euroa. Kaikissa näissä hinnoissa on mukana hopeinen paljinsolki.

Kivennavan äyrämöispuvun paidassa riittää työtä useaksi viikoksi. Paita maksaakin useita tuhansia euroja.
Kuva: Soja Murto


Kaikki yllämainitut hinnat ovat summittaisia, eivätkä sido näitä pukujen myyjiä mitenkään.

Kuten näistä esimerkeistä voidaan todeta, on parasta kysyä havittelemastaan puvusta tarjous. Itse tekemällä säästää pitkän pennin ja saa samalla parhaimmillaan ihanan matkan käsityön maailmaan. Yleistä on sekin, että tekee osan puvusta itse ja teettää ammattilaisella osan.

Seuraavasta puvustaan haaveillen,
Tyyni