lauantai 24. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 24: esikuvia Saarijärveltä

Eilisen luukussa kerroin meneillään olevasta Johanneksen pukuprojektista ja pukuhankkeiden kulusta yleisesti. Myös Saarijärven naisen kansallispukua tarkistetaan parhaillaan. Kuten kaikkia pukuhankkeita, myös tätä johtaa Suomen kansallispukukeskus ja siellä kansallispukukonsultti Taina Kangas sekä amanuenssi Marja Liisa Väisänen. Saarijärven pukuhankkeen asiantuntijana toimii Mariliina Perkko. Tilaaja, joka siis maksaa koko lystin, on Saarijärvi-Seura r.y.. Mallipukujen kankaat kutoo Lajulan kangastuvan Tiina Lajunen. Minna Koskinen ja Soja Murto ompelevat ja kirjovat mallipukujen osat ja Minna myös neuloo sukat ja laatii ohjeet ja kaavasarjat pukuun.

Saarijärven kansallispuku tulee muuttumaan tarkistuksessa aika paljon. Tässä kurkkaus tarkistuksessa käytettäviin esikuviin.

Saarijärven naisen kansallispuvun tarkistuksessa käytettäviä esikuvia Suomen kansallismuseon kokoelmista.
Kuvat: Soja Murto, kollaasi Irene Lindfors

Kiitos joulukalenterin lukijoille! Luukut jäävät tänne näkyviin, joten niihin voi palata ja voimme jatkaa keskustelua kommenteissa ja Facebookin Kansallispuku-ryhmässä.
Oikein ihanaa joulun aikaa sinulle toivottavat joulukalenterin tekijät Sari, Tuula, Soja, Irene, Tiina, Katri ja Kirsi!

Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Soja

perjantai 23. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 23: esikuvia Johanneksesta

Tälläkin hetkellä on meneillään pukutarkistuksia. Johanneksen naisen kansallispuvusta tulee ihan uusi puku. Se on savakkopuku, herkullinen kuin karkki ja muodoltaan rehevä. Suomen kansallispukukeskus johtaa pukuhankkeita. Sieltä kansallispukukonsultti Taina Kangas ja amanuenssi Marja Liisa Väisänen pitävät kaikkia lankoja käsissään. Asiantuntijana Johanneksen puvun osalta toimii Leena Holst. Tilaajayhteisö, joka maksaa koko lystin, on Johannes-Seura ry ja he hoitavatkin osaansa esimerkillisesti järjestäen koulutuksia ja tiedottaen hankkeen etenemisestä aktiivisesti. Kannattaa käydä lukemassa tuolta sivuilta, miten hanke etenee.

Kun kansallispuku tarkistetaan tai tehdään uusi, tutkittu puku esikuvien mukaan, tarvitaan siihen iso joukko ihmisiä. Yllämainittujen lisäksi tarvitaan mallipukujen sekä ohjeiden ja kaavojen tekijät. Mallipuvuista toinen menee Suomen kansallispukukeskukselle ja toinen tilaajayhteisölle tai myyjän käyttöön markkinointi- ja opetustarkoituksiin. Johanneksen naisen puvun käsinkudottavat kankaat ja nauhan kutoo Soja Murto. Ompelutyöt tekee Minna Koskinen. Helttuhatun virkkaa Marjo Vainio. Taina Kangas laatii ohjeet ja kaavasarjat.

Kun mallipuvut, kaavat ja ohjeet on tehty ja puku julkistettu, alkaa sen markkinointi ja myynti. Tarvitaan myyjätaho, joka voi olla tilaaja tai jokin muu taho. Johanneksen naisen puvun myyjää ei ole vielä päätetty. Myyjän tehtävä on pitää ohjeet ja kaavat saatavilla ja ajantasalla, eli jonkin materiaalin poistuessa markinnoilta etsiä ja tarvittaessa testata sille korvaava materiaali, markkinoida pukua ja myydä sitä tarvikkeina ja/tai valmiina osina.

Jos harkitsette jonkin uuden kansallispukumallin kokoamista tai pukutarkistusta, ottakaa yhteyttä kansallispukukonsulttiin Suomen kansallispukukeskuksessa, niin saatte tarkempia tietoja projektin toteuttamisesta.

Johanneksen tekeillä olevan puvun esikuvia. Kuvat: Soja Murto, kollaasi Irene Lindfors


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.


Soja

torstai 22. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 22: naisen sarkaviitta, Jääski

Sarkaviitta KM:KE A7672 Jääski. Kuva: Tuula Pärnänen

Tämä Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluva sarkaviitta KM:KE A7672 on talletettu Jääskestä. Se on paksua, valkeaa sarkaa eli runsaasti vanutettua villakangasta. Viitta on olkasaumaton ja sitä on levitetty kiiloilla sivuista ja etureunoista.

Paksua sarkaa ommellaan erityisellä tekniikalla.
Kuvassa alimpana on oikea etukiila,
sitten oikea etukappale ja oikea sivukiila.
Ylimpänä näkyy takakappale.
Kuva: Soja Murto
Sivukiilojen tehtävä on levittää viittaa niin,
että takaapäin katsoessa kiilat saavat aikaan länkimäisen muodon.
Kuva: Soja Murto

Viitan pääntietä huolittelee musta kangaskaitale.
Etureunat on koristeltu punaisin, keltaisin ja vihrein
villalangoin sekä pienin verkatilkuin.
Kuva: Soja Murto
Viitta suljetaan edestä yhdellä messinkisellä hakasparilla.
Kuva: Soja Murto
Tätä sarkaviittaa on käytetty esikuvana Jääsken naisen kansallispuvun tarkistuksessa.

Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Soja

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 21: hame, Suomenniemi



Suomen kansallismuseon kokoelmiin on talletettu tämä hame KM:KE A4529 Suomenniemi. Loimi on pellavaa ja kude villaa. Helmaan on ommeltu hamekankainen jatke, jossa on myös ruudullinen pieni kangaspala. 

KM:KE A4529 Suomenniemi hameen helmaan on ommeltu jatkokaistale,
jossa on myös
pieni pala sini-valkoruudullista kangasta.

Helman kiertää pellavainen vuorikaitale, minkä kiinnitys näkyy selvästi hameen oikealla puolella.
Kuva: Tuula Pärnänen

Hame KM:KE A4529 Suomenniemi, on kansanomaisen kaunis.
Hamelaskokset on tehty raidoista välittämättä.

Kuva: Tuula Pärnänen
Hame A4529 Suomenniemi on esikuvana Suomenniemen naisen kansallispuvun toiselle hameelle. Kyseisiä kansallispuvun ohjeita välittää Taito Etelä-Karjala.


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.


Tuula

tiistai 20. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 20: tykki, pitsi

Suomen kansallismuseon kokoelmiin on talletettu tykit KM:KE 4340:119 ja KM:KE 4340:116. Kumpikin tykki on kauniisti kirjottu ja erillisellä, nyplätyllä reunapitsillä varustettu
 
Vasemmalla oleva tykki KM:KE 4340:119
 on kirjailtu ohuelle puuvillapalttinalle. 
Oikealla oleva, 
Viitasaarelta talletettu tykki KM:KE 4340:116, 
on kirjailtu ohuelle tyllille puuvillalangoin.
Molemmissa tykeissä on erikseen nyplätty reunapitsi.

Kuva: Tuula Pärnänen

Tykki KM:KE 4340:116 Viitasaari, on esikuvana Hankasalmen tarkistetussa kansallispuvussa, jonka ohjeita ja materiaaleja välittää Hankasalmen Kalevalaiset Naiset ry
Lisätiedustelut Liisa Kokko p. 040 - 578 3190 ja Ritva Hänninen p. 040 - 538 2146


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.


Tuula

maanantai 19. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 19: röijy, Lapväärtti

Tässä Suomen kansallismuseoon inventaarinumerolla KM:KE A4331:172 talletettu naisen röijy Lapväärtistä.

Kimonohihainen röijy on puolivillaista parkkumia. Kangasta täplittävät pienet flammutiplat.

Röijyn miehustassa on poikkisauma ja helmassa kiilat. Kankaan raidoitusta ei ole täsmätty miehustan poikkisaumassa: kangas on asetettu aivan toisinpäin helmaosassa kuin rinta-hihakappaleessa. Hihoissa on myös saumat ranteen yläpuolella.


KM:KE A4331:172 röijy, Lapväärtti. Kuva Tuula Pärnänen

Röijyn oikeaan etuliepeeseen on saatu tarvittava kangasmäärä yhdistelemällä tilkkuja. Kyllä esiäiti on ollut nokkela ja säästeliäs! Sinnehän ne tilkut jäävät alle piiloon kun röijy suljetaan. Kauniisti tehty sauma ei myöskään ole virhe, vaan enemminkin koriste.

KM:KE A4331:172 röijy, Lapväärtti. Kuva Tuula Pärnänen

Röijy on esikuvana vuonna 1997 valmistuneeseen Haapajärven ja Reisjärven kansallispukuun. Kansallispukuun toistetun kankaan voi valita Haapajärven ja Reisjärven kansallispuvun röijy- tai hamekankaaksi.

Lähikuvan tästä kankaasta löydät Leena Holstin Kansallispuku-kirjasta (Maahenki, 2011) etukannen sisältä.

Haapajärven ja Reisjärven kansallispuvun ohjeita, materiaaleja ja puvun osia myy Taito Pohjois-Pohjanmaan Oulun Taitokeskus.


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Lajulan Tiina

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 18: hurstuthame, Jääski




Hurstuthame Jääski KM:KE A1419 on talletettu Suomen kansallismuseon kokoelmiin. 

Tämä hurstuthame on viidestä pietimestä eli kankaan leveydestä koottu pellava-villapalttinainen ruutuhame. Hameen kiinnittimenä on käytetty pirtanauhaa ja helmassa on punainen verkakaitale.



Jääsken hurstuthame KM:KE A1419 on koottu viidestä pietimestä eli kankaan leveydestä.
Kuteena palttinaisessa hameessa on käytetty luonnonmustaa karstavillaa sekä vaaleaa pellavalankaa.
Loimiraidoissa on sinistä ja vaalea pellavalankaa sekä luonnonmustaa karstavillaa.
Loimen raitarytmi on kansanomaisen kaunis ja vaihteleva.
Kuva: Tuula Pärnänen

Jääsken hurstuthameessa KM:KE A1419 on punainen verkahelmus
Kuva: Soja Murto


Hurstut -sana tarkoittaa varsinaisesti suorakulmion muotoista kangaspalaa, jossa on olkanauha ja helmus. Kangas on moniväristä, raidalliseksi tai ruudulliseksi kudottua villapalttinaa. Tällaisia vaatekappaleita on talletettu Kansallismuseomme kokoelmiin mm. Joutsenosta ja Räisälästä.


Hurstuthame Jääski KM:KE A1419 on Jääsken naisen tarkistetun kansallispuvun toisen hamevaihtoehdon eli hurstuthameen esikuva.


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.



Tuula

lauantai 17. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 17: röijy, Loppi

Hämeen museon kokoelmiin 9.7.1907 Lopelta talletetuissa vaatekappaleissa oli myös punainen damastiröijy HM 127:9.


Tuttu käsiala luukusta 8, jossa esiteltiin Lopen puvun tykkimyssyn esikuvia. Tämän röijyn HM 172:9 kuvauksen kohdalla ei tarvitse l- ja t-kirjainten muotoja miettiä:
9 Tykkiröijy Samasta paikasta kun 2 ja 3me Punasesta villakankaasta, pellavainen vuori, käsin ommeltu, pitkät..

Tämä röijy on ajoitettu 1820-1830-luvuille. Ajan muodin mukaisesti röijy on lyhyt spencer, kartanoiden muotitietoinen naisväki käytti tällaista punaista tai sinistä spenceriä korkeauumaisen puuvillapuvun kanssa. Tässä lampaanlapahihaisessa röijyssä ei ole kiinnittimiä. Lopen naisen puvussa röijyn kiinnittimenä on neula.
Röijyssä HM 127:9 on käytön jälkiä näkyvissä.
Kuva Minna Koskinen

Röijyn HM 127:9 vuori on pellavaa.
Kuva Minna Koskinen
Ostokankaat olivat arvokkaita, joten kalliista damastista käytettiin hyödyksi pienetkin tilkut. Etukappaleissa on tehty erittäin taidokasta tilkkutyötä.
Kallis ostokangas on käytetty tarkkaan hyväksi.
Röijyn HM 127:9 etukappaleella hihan kohdalla on selkeät saumat.
Kuva Minna Koskinen 
Olkasauman kanssa samaan linjaan lisätyt kaistaleet näyttävät lähinnä
röijyn HM 127:9 etukappaleen kaarrokkeilta.
Kuva Minna Koskinen
Tallennetiedoissa mainitaan, että asukokonaisuuteen kuului myös "valkoinen alusröijy ilman hihoja, pysty-oikoraitainen hame, useimmin puna-kelta-mustaraitainen parkui hame."

Lopen naisen kansallispukuun kuuluu punaisen damastiröijyn lisäksi myös painokankainen röijy. Koko kansallispukuprojektista on Lopen naisen kansallispuku: Maija Stiinalta Lopen naiselle, kirjaesittely mm. Kotiseutuliiton kotisivuilla.

Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Kirsi








perjantai 16. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 16: sarkaviitta, viitta, Kaukola ja Käkisalmi

Sarkaviitta Kaukola ja Käkisalmi, on talletettu Suomen kansallismuseon kokoelmiin arkistotunnuksella KM:KE A801.

Kyseinen luonnonmusta sarkaviitta on tukevasti sarkautettu ja malliltaan pitkä. Viitta on koristeltu säämiskällä, napeilla, nyöreillä, pienillä lankatupsuilla ja koristeompeleilla. Kiinnittimenä viitassa toimii pieni hakaspari

Naisen viitta Kaukola ja Käkisalmi KM:KE A801.
Pääntietä ja hihansuita reunustaa pellavalangalla kiinnitetty ja koristeltu säämiskäkaitale.
Viitan etuliepeitä kiertää punaisesta villalankanipusta kierretty punos, koittana.
Kuva: Tuula Pärnänen
 
Sivukiilan alasaumassa on pieni halkio, jonka pohjukassa on myös pieni säämiskäpala.
Sivukiilojen yläpäissä on rohkamot, sivukiilan kärkeen kiinnitetyt säämiskäkoristeet.
Helman risareuna on käännetty nurjalle villapunosnyörin avulla pellavalangalla ommellen.
Kuva: Tuula Pärnänen
Kaukolan sarkaviitan oikean etuliepeen säämiskän alta pilkistelee punainen verkapala,
jota on myös hakasparin alla. Säämiskä on kiinnitetty sarkaan pellavalangalla.
Vasemman etuliepeen yläosaan on tehty sormeiltua ohutta villanyöriä.
Kankaan läpi upotettuja nappeja ja pieniä villalankatupsuja on käytetty liepeiden koristeena.
Vastaavia lankatupsuja käytettiin myös naisen liivien ja miehen viittojen koristeena.
Kuva: Tuula Pärnänen



Sivurohkamo on tehty kahdesta säämiskäpalasta.
Säämiskäpalojen väliin on ommeltu vielä punainen verkakoriste.
Kuva: Tuula Pärnänen

Etumuksen säämiskäpala lähikuvassa.
Kuva: Tuula Pärnänen


Kaukolasta ja Käkisalmesta on talletettu muitakin v
astaavanlaisia päällysvaatteita museokokoelmiimme.
Sarkaviittaa
on tehty muutamia kappaleita esikuva-aineistoon ja laajaan tutkimustyöhön pohjautuen, mutta ohjeita sarkaviittaan ei ole saatavilla.
Kaukolan kansallispuvun muita ohjeita, materiaaleja ja valmista pukua välittää Suomen Perinnetekstiilit Oy.



Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.


Tuula

torstai 15. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 15: sykeröt ja huntu, Jääski

Tässä luukussa on muutama Jääskestä talletettu sykerö ja yksi huntu. Sykerö on hunnun alle tuleva tukilaite, joka antaa hunnulle muodon. Naimaikäiset neidot käyttivät sykeröitä myös pelkällään.


KM:KE A3719 sykeröt ja palmikot, Jääski
Kuva: Tuula Pärnänen

Sykerön sisällä voi olla oksia, rautalankaa sekä pellavakuitua, lankaa tai muuta pehmikettä. Sykerö on päällystetty napakasti tikutenauhalla eli pirtanauhalla. Sykerö on kiinnitetty toiseen nauhaan, joka sidotaan pään ympärille.


KM:KE A7661 sykerö, Jääski
Kuva: Tuula Pärnänen


Jääskestä talletettujen sykeröiden päissä, ohimon tienoilla on eteenpäin kääntyvät kiekurat, joiden ympäri huntu sidotaan.


KM:KE A1402 palmikkoja, Jääski
Kuva: Tuula Pärnänen


Palmikoituja ja kudottuja nauhoja on luultavasti käytetty sykeröiden rakentamiseen hiuksista sekä riippumaan hunnun alta.


Huntu KM:KE A8128 Jääski
Kuva: Soja Murto


Jääskestä talletetussa hunnussa KM:KE A8128 on nähtävillä laskokset ja sidontakohdat.

Jääskestä on talletettu Kansallismuseoon useita sykeröitä ja huntuja. Näiden pohjalta on tehty tarkistetun Jääsken naisen kansallispuvun huntu.


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Soja

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 14: liivihame, hame, Sääksmäki


Suomen kansallismuseon kokoelmiin on talletettu mä hame Sääksmäki KM:KE A5484. Upeina helminä ssä punapohjaisessa, tummansiniraitaisessa hameessa on puna-valkeiden flammulankojen muodostamat "nolla-kuviot". Hameen yläosassa on myös erillisestä kankaasta tehdyt olkaimet sekä alahelmassa jatkokaitale, joka on kudottu ilman flammu- eli ikatlankoja.


Hame KM:KE A5484 Sääksmäki on olkaimellinen hame eli hankkihame eli hartuushame. 
Kuva: Soja Murto


Hame Sääksmäki KM:KE A5484 on runsaasti poimutettu hameen kauluskaitaleen kohdalta.
Kuva: Soja Murto

 Sääksmäki KM:KE A5484 hameen helmaosaa on jatkettu
erillisellä kudotulla kaitaleella, jossa ei ole käytetty flammulankaa.
Kuva: Soja Murto

hametta on käytetty esikuvana Hauhon naisen kansallispuvussa. Hauhon hameessa "nolla-kuvio" on kuitenkin korvattu yksinkertaisemmalla flammutäplällä, helmassa ei ole jatkokaitaletta eikä yläosassa olkaimia. Hauhon kansallispukua ei ole tarkistettu. Pukua, sen materiaaleja ja ohjeita myy Suomen Perinnetekstiilit Oy.

 Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Tuula

tiistai 13. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 13: kurtikka, Taipalsaari


Tämä miehen lyhyt takki on kurtikka. Se on talletettu Taipalsaarelta Suomen Kansallismuseon kokoelmiin tunnuksella KM:KE A5109.

Takki on lyhyehkö. Siinä on napinlävet kummassakin etuliepeessä ja napitkin ovat olleet molemmissa miehustakappaleissa. Selässä on melko korkeat körtit, joiden pohjukat on vahvistettu salvoin.
KM:KE A5109. Kuva Soja Murto
Kangas on puolivillaista raidallista parkkumia. Siinä se on kutoja revitellyt! Ei ole ollut niin justiinsa kun punainen kudelanka on loppunut: jatketaan vaaleanruskea-sinisellä raidoituksella. Raitojen leveys vaihtelee runsaasti.

KM:KE A5109. Kuva Soja Murto
Tätä takkia on käytetty esikuvana vuonna 2005 valmistuneeseen Lappeen kihlakunnan miehen kansallispukuun. On siinä ollutkin kompromissin tekeminen takkikankaan kudontaohjeeseen. Asiantuntijaryhmä on päätynyt tällaiseen kankaaseen:

KM:KE A5109. Kuva Soja Murto
Lappeen kihlakunnan miehen kansallispuvun ohjeita, materiaaleja ja valmista pukua välittää Taito Etelä-Suomi.


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Lajulan Tiina

maanantai 12. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 12: tykkimyssyn koppa, Hankasalmi


Tänään esittelemme tykkimyssyn kopan KM:KE A5396 Hankasalmi. Se on myös talletettu Suomen kansallismuseon kokoelmiin. Koppa on kookas, isokorvakkainen, yksivärisellä petroolinsinisellä silkillä päällystetty ja ruskealla, voimakaskierteisellä silkkilangalla kirjottu.

Koppa on päällystetty petroolinsinisellä silkillä ja kirjottu ketjupistoin
ruskeansävyisellä, voimakaskierteisellä silkkilangalla.
Kuva: Tuula Pärnänen

Tykkimyssyn koppa KM:KE A5396 takaa.
Kuva: Tuula Pärnänen

Kansallismuseon kokoelmiin talletettuja tykkimyssyn koppia.
Koppa KM:KE A5396 Hankasalmi oikealla keskellä.
Kuva: Tuula Pärnänen

Tykkimyssy A5396 valittiin esikuvaksi tarkistettaessa Hankasalmen kansallispukua, jonka ohjeita ja materiaaleja välittää Hankasalmen Kalevalaiset Naiset ry.
Lisätiedustelut Liisa Kokko p. 040 578 3190 ja Ritva Hänninen p. 040 538 2146


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Tuula

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 11: röijy, Lappträsk

Tänään esittelemme röijyn Lappträskistä, joka on talletettu Suomen kansallismuseoon tunnuksella KM:KE A2217.

Kyseessä on kimonohihainen röijy, jossa raidat kulkevat hihansuun suuntaisina. Rinnan saumoissa kankaan raidoitusta ei ole täsmätty kohdalleen, mutta selän keskellä leikkaussaumassa raidat muodostavat V-kirjaimen. Selän körttien tyvissä on röijykankaalla päällystetyt napit ja sinisellä langalla ommeltu salpa.



KM:KE A2217 Röijy, Lappträsk. Kuva Soja Murto

KM:KE A2217 Röijy, Lappträsk. Kuva Soja Murto
Röijy lienee ommeltu sinisellä langalla. Vuorin kiinnittävät ompeleet näkyvät sieltä täältä röijyn päältä.
KM:KE A2217 Röijy, Lappträsk. Kuva Soja Murto
Katsothan tarkasti kuvia kuinka esiäiti on vaatteensa vuorittanut. Miehusta- ja vuorikangasta ei ole ommeltu pussiin oikeat puolet vastakkain ja käännetty sitten oikein päin - kankaat on yhdistetty toisiinsa nurjat puolet vastakkain päärmepistoilla.


KM:KE A2217 Röijy, Lappträsk. Kuva Soja Murto

KM:KE A2217 Röijy, Lappträsk. Kuva Soja Murto
Kangas on puolivillainen ja rakenteeltaan palttinaa, mutta kudottu ripsimäiseksi. Värikäs kude siis lähestulkoon peittää loimen. Raitaryhmät eivät suinkaan ole toistensa kopioita.

Tämä röijy liitettiin vuonna 2005 Kymenlaakson eli Anjalan naisen tarkistettuun kansallispukuun. Puvun ohjeita, materiaaleja ja valmiita vaatekappaleita myy Taito Kymenlaakso.



Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.


Lajulan Tiina