maanantai 7. huhtikuuta 2014

Kansallispuvun paidan puhdistus ja silitys

Juhlakausi on aina – kansallispuvut ja niiden osat käyttöön....

Kansallispuvun paitojen kainaloihin vuosien saatossa pinttyvät hikitahrat lähtevät Marseille-saippualla ja jos jotain oikein tahmaista kaatuu puvulle, niin sappisaippua on suorastaan puhdistuksen ”Mersu”. Molempia saippuoita löytyy yleensä pesuainehyllyltä isoista marketeista ja saippuapalat maksavat 3-4,5 euroa/kappale. Niistä riittää kyllä useampaankin pyykkiin ja likoon.

Helpoiten saat liotettua Marseille-saippuaa suikaltamalla sitä vedenkeittimellä lämmitettyyn kuumaan veteen; sekoita saippua kunnolla veteen. Marseillea tarvitaan joskus paljon! Jäähdytä liuos isossa altaassa tai pesuvadissa ja laita kasteltu, kellastunut paita pesuveteen vasta sitten, kun kärsit käsin hämmentää vesi-saippualiuosta (jos vaatteessa on villalangalla tehtyä kirjontaa, jäähdytä vesi kädenlämpöiseksi!).

Kangasta käydään välillä pyörittelemässä likovedessä, mutta paitaa ei hangata. Pelkkä liotus ja saippua tekevät kyllä tehtävänsä ajan kanssa. Joskus vaikeasti pinttyneiden tahrojen kanssa pitää olla tosi kärsivällinen, mutta jos sinulla on vaikka mulinilangoin kirjailtu rekkopaita, niin muista käydä tarkistamassa tilannetta. Yleensä 1½-4 tunnin liko riittää hävittämään hien ja deodoranttien jättämät epämiellyttävät jäljet.
Huuhdo kankaat kunnolla ja ripusta kuivamaan. Tärkkäystä ei yleensä ”kovan saippuakuurin” jälkeen heti tarvita; sen verran kankaaseen tulee ryhtiä puhdistumisen myötä.

Sappisaippua puhdistaa monet pinttyneetkin liat. Tässäkään tapauksessa kangasta ei hangata ja rutistella, vaan otetaan avuksi pehmeä puhdas pesusieni ja ”imeytetään” sienellä lika pois vaatteesta. Vaate tulee laittaa kädenlämpöiseen pesuveteen kasteltuna. Sappisaippua toimii vaikkapa maitokahvitahroihin, mutta siinäkin tarvitaan kärsivällisyyttä eli kaikki tahrat eivät lähde 10 minuutin liossa. Heureka -elämys on palkitsevaa, kun sappisaippua yht´äkkiä irroittaa lian pois essusta. Puhdistunut kangas huuhdellaan hyvin ja laitetaan kuivumaan.


Tuuterin kansallispuvun vanha paita kellastuneine kainaloineen

Sama paita puhtaana alisilla täydennettynä

Kun paita on nyt puhdas, niin se pitää saada sileäksi. Siihen operaatioon löytyy seikkaperäinen ohjeistus Sojalta: Kansallispuvun paidan silitys - DIY.

Jutun paidan pesuun liittyvä osuus on kirjoitettu kansallipuku-joulukalenteria 2011 varten ja julkaistu Kansallispukufoorumilla. Luukun laati  alunperin ja paidan uudisti kansallispukuvalmistaja Tuula Pärnänen, www.kansallispuku.info

Tykkimyssyn pukeminen

Timppi on tykkimyssyn pukemisen apuväline. Se on ainaoikein poikittain esim. karkeasta pellava- tai puuvillalangasta neulottu kaitale. Leveys voi olla esim. 2-4 cm. Pituus on sellainen, että timppi ylettää pään ympäri ja niskassa vähän matkaa päällekkäin. Timppi voi lla joku luonnonvärinen, tummempi tai vaaleampi vaikkapa tukan värin mukaan.



Tykkimyssyn pukemiseen tarvittaisiin tukka, joka ylettää nutturalle, sykerölle. Tässä voidaan kuitenkin vähän "huijata", koska kansallispuvun on oltava puettavissa nykyihmiselle. Lyhyen tukan saa vedettyä timpin avulla edestä päätä myöten. Timppi pyöräytetään paikoilleen niin, että se pysyy napakasti, vetää tukan edestä taaksepäin ja asettuu takana niskaan. Niskassa timpin päät menevät päällekkäin ja kiinnitetään nuppineulalla. Takana hiukset joko nostetaan ylöspäin, jos niissä riittää siihen pituus, tai asetellaan kauniisti, osittain timpin alle työntäen.

Tykkimyssyn kopan sisään tarvitaan suurempi tai pienempi hiussykerö. Jos omaa tukkaa on tarpeeksi, tehdään sopivan kokoinen sykerö siitä. Jokaisen täytyy kokeilemalla oman myssynsä ja tukkansa kanssa etsiä sopiva koko ja paikka sykerölle. Jos tukkaa jää yli, tehdään toinen sykerö niskaan niin, että myssyn takareuna nojaa siihen.



Jos taas tukkaa ei ole tarpeeksi edes myssyn sisään tulevaan sykeröön, on ainakin kaksi vaihtoehtoa:

1. Tee langoista tai räsyistä palmikko (kokeile palmikon sopiva paksuus ja pituus oman myssysi/tukkasi kanssa - n. 1,5 cm leveä, pullea palmikko ehkä 20-25 cm pitkänä saattaisi olla sopiva). Laita tukkalenksulla omaan tukkaasi pieni hiustupsu, "ponnari", oikeaan kohtaan päätä (siis siihen kohtaan, joka jää myssyn tilavimpaan kohtaan myssyn alle). Pujota lankapalmikko samaan hiuslenksuun ja pyöräytä sykerölle.

2. Jos tukassa on edes vähän pituutta, voit käyttää vaihtoehtoisesti tarrapapiljottia vastaavassa kohdassa.



Nyt pohjustukset ovat valmiit.
Tykkipitsi on irrallaan myssystä. Se tärkätään kovaksi ja kuivatetaan/silitetään kauniisti kaarevaksi, päätä myötäileväksi. Tykki asetetaan päähän sileästi. Tykin leveydestä ja myssyn paikasta riippuen tykin etureuna asettuu hiusrajan tuntumaan. Tykki kiinnitetään timppiin (valkeapäisillä) nuppineuloilla.









Jos rusetti on irrallinen, kiinnitä se tässä vaiheessa neulalla myssyn takareunan keskelle.
Myssyssä on "jännitys", joka säilyy, kun myssyä säilytetään oikein: pyöreä puoli alustaa vasten ja korvallisten kohdalta sidottuna. Tuon jännityksen ansiosta myssyn korvalliset puristuvat päähän. Myssyn reunat asettuvat päätä vasten. Asemoi myssy sykerön ja pitsin suhteen oikeaan kohtaan. Myssyn takareunassa olevilla kiristysnauhoilla/-nyöreillä voi vähän muokata myssyn muotoa. Sido kiristysnauhat yhteen. Jos ne ovat tarpeeksi pitkät, ne voi sitoa niin löysälle, että myssyn voi "ripustaa" sykeröön tuosta lenkistä.






Venytä varovasti korvallisia auki ja aseta myssy päähän. Useimmat myssyt pysyvät näin päässä. Kovassa menossa tai jos myssy on hivenen väärän muotoinen, sitä pitää kiinnittää paremmin. Uskaliaimmat työntävät myssyn laskosten pohjasta pitkät hattuneulat molemmin puolin myssyn läpi sykeröön. Voit myös kiinnittää myssyn silkkiä varoen etureunoistaan myssyn värisillä nuppineuloilla tykin läpi timppiin.




Oio vielä rusetti kauniiksi.



Kuvat: Sisko-Liisa Häyhä, paitsi 2. kuva: Tuula Pärnänen

Tämä teksti on alunperin julkaistu Kansallispukufoorumilla.