HUOM! LISTA TUULETUKSISTA LÖYTYY
ILMOITA TAPAHTUMASI SINNE
Kansallispuvun syntymäpäivä on 5.8. (sivun alareunasta voit lukea miksi) ja sitä juhlistetaan kansallispukujen tuuletuspiknikeillä. Ensimmäinen tuuletuspiknik pidettiin Imatralla 5.8.2010 ja sen jälkeen tapa on levinnyt nopeasti, eli tuuletuksilla on kysyntää!
Pukeudu siis 5.8. kansallispukuun, kansanpukuun tai muinaispukuun. Onko puku jäänyt pieneksi tai onko se vielä kesken? Voit mainiosti yhdistää jonkin puvun osan nykyvaatteisiin ja tuuletella sitä. Tai vedä yllesi kansallispukuasenne ja tule vaikka kukkamekossa! Nappaa piknikeväät mukaan ja lähde ihmisten ilmoille näyttäytymään, tapaamaan muuta kansallispukukansaa, juhlimaan kansallispuvun syntymäpäivää. Sateisella kelillä kahvila on erinomainen vaihtoehto.
Klä alltså på dig folkdräkten 5.8. Är dräkten för liten eller är den ännu inte helt färdig? Du kan hur bra som helst kombinera en del av folkdräkten med moderna kläder och vädra den på det sättet. Eller ta på dig en folkdräkts-attityd och kom på picknicken iklädd en blommig klänning! Ta med dig en matsäck och träffa andra folkdräkts-folk, fira folkdräktens födelsedag!
Ta gärna foton från vädrings-dagen, om du använder sociala medier får du gärna använda följande hashtags: #kansallispukutuuletus2024 och #kansallispukutuuletus.
 |
| Tätä kuvaa saa käyttää tuuletusten markkinoinnissa. |
Toivon, että ennenpitkää on itsestään selvää pukeutua aina 5.8. kansallispukuun ja lähteä tuulettelemaan. Voit ennalta sopia jonkin porukan kanssa paikan tai ajan ja ilmoittaa ne Tietokirstuun. Mukaan voi sitten liittyä kuka vain.
Ohjelmaksi ei tarvita muuta kuin mukavaa yhdessäoloa. Kansallispuvut kyllä kirvoittavat tarinoita. Alunperin keksin tämän idean siitä, että harmitti aina olla töissä tai järjestelytehtävissä kaikissa kansallispukutilanteissa ja halusin sellaisen tapahtuman, missä kenenkään ei tarvitse olla töissä tai vastuussa muusta, kuin omasta puvustaan ja eväistään. Toivoisinkin, että tätä alkuperäisideaa kunnioitettaisiin. Jos jotakuta laulattaa, soitattaa tai tanssittaa, niin sehän ei ole keneltäkään pois, päin vastoin. Mutta jos joku toinen haluaa turista mukavia toisten kanssa, niin sallittakoon sekin. Pois turha pönötys, iloitaan ihanista puvuista!
Toivon, että otatte paljon kuvia kansallispukujen tuuletuksilta. Jotta ne löytyisivät helposti, ne kannattaa ihan joka paikassa merkitä hashtagilla eli aihetunnisteella #kansallispukutuuletus2024 ja #kansallispukutuuletus. Kaikissa kansallispukukuvissa kannattaa aina käyttää aihetunnistetta #kansallispuku. Aihetunniste siis auttaa hakemaan sosiaalisessa mediassa. Samaa aihetunnistetta voi käyttää myös muualla netissä, se auttaa hakukoneitakin. Kirjoitat vain #kansallispukutuuletus ja #kansallispukutuuletus2024 kuvatekstiin tai kuvan nimeksi. Voit myös merkitä aihetunnisteen esim. Instagramissa toisen käyttäjän kuvan kommentteihin, jos tiedätte kuvan olevan peräisin tämän vuoden tuuletukselta. Kiitos!
*********************
Kansallispukujen tuuletuspiknikillä on myös oma tapahtumasivu Facebookissa:
Ja myös Facebook-sivu.
*********************
MEDIALLE KUVIA (kuvaaja mainittava, kuvaaja on kerrottu kunkin kuvan kommenteissa): https://www.dropbox.com/sh/qum3q4zrmfrss04/AABCLtvvSMmTsvpX1d7On48Ya?dl=0
******************
Taustaa: Kansallispuvun syntymäpäivä
5.8.1885 keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna olivat vierailulla Lappeenrannassa. Suomen naisten lahjana keisarinnalle annettiin soutuvene Suomen omaleimaisuuden ilmentäjänä. Veneen souti juhlapaikalle kahdeksan neitoa kansallispuvuissa, perää piti rouva Jääsken puvussa. Soutajien puvut edustivat Suomen eri säätyjä ja maakuntia. Hallitsijaparia oli vastassa rannalla yli satahenkinen kansallispukuinen joukko.
Tämä oli ensimmäinen suurimittainen kansallispukujen julkinen esiintyminen ja siitä alkoi kansallispukuharrastuksen kukoistus. Sitä voidaan siis pitää kansallispuvun syntymäpäivänä!
Tarkemmin tapahtumasta voit lukea Toini-Inkeri Kaukosen kirjasta Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (WSOY, Porvoo. 1985) s. 281.
"Osa keisarinnan veneen soutajia Lappeenrannassa 1885. Heidät valittiin silmälläpitäen eri maakuntia, säätyjä ja suomalaista naiskauneutta. Edessä on 27-vuotias hämäläissyntyinen Ida Aalberg "hämäläispuvussa", istumassa Lapväärtin puvussa Mustasaaren rovastin tytär Emmy Cannelin, takana pohjoissavolaisessa puvussa kuopiolainen virkamiehen tytär Alma Ahnger ja Karjalan edustajana talollisentytär Lydia Haaranen Tohmajärveltä Äyräpään kihlakunnan puvussa, jossa esiliina on sidottu epätavallisesti kostulin päälle. Kuvasta puuttuu mm. lappalaispukuinen käsityöläisen tytär Anni Junttila Oulusta." Bakgrund: Folkdräktens födelsedag
5.8.1885 var kejsar Aleksander III och kejsarinnan Maria Feodorovna på besök i Lappeenranta. De finska kvinnorna gav en roddbåt, som skulle spegla den finska egenheten, till kejsarinnan som gåva. 8 fröknar iklädda folkdräkter rodde båten till festplatsen. Roddarnas dräkter representerade olika delar och landskap av Finland. Härskarparet togs emot vid stranden av ett hundratal folkdräktsklädda människor. Detta var den första större förekomsten av folkdräkter och efter detta blev intresset för folkdräkter större. Man kan alltså säga att dagen blev folkdräktens födelsedag!
Du kan läsa mer om händelsen i Toini-Inkeri Kaukonens bok Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (WSOY, Borgå, 1985), sid 281.
Jos kiinnostaa alan kirjallisuus, olisi tällaisia U T Sirelius: Suomen kansanpukujen historia. (Suomalais-ugrilaisen seuran aikauskirja 31), Svensk-Finlands bygdedräkter. Brages förlag. 4 vohkoa.
VastaaPoista