Kansallispukuinen joulukalenteri 2016 kurkistaa esikuviin

Jo perinteeksi muodostunut kansallispukuinen joulukalenteri esittelee tänä vuonna museoon ja yksityiskokoelmiin talletettuja vaatekappaleita, jotka ovat peräisin 1700 - 1800 -luvuilta. Valtaosa luukkujen vaatteista on talletettu Suomen kansallismuseoon.

Näitä vaatekappaleita kutsutaan esikuviksi, sillä ne ovat niitä vaatteita, joiden pohjalta kansallispuvut on tehty. 1970-luvulle asti kansallispuvut suunniteltiin väljähkösti, helpottaen ja keventäen vaatteita. 1979 perustettiin Suomen kansallispukuneuvosto, joka otti päävastuun kansallispukutyöstä ja aloitti myös laajan perustutkimuksen esikuvista. Museoon talletettujen vaatekappaleiden lisäksi tietoa tuovat mm. aikalaiskertomukset, perukirjat ja maalaukset.

Suomen kansallispukuneuvosto on alusta saakka pyrkinyt suunnittelemaan kansallispuvut mahdollisimman tarkasti esikuvien mukaisiksi. Asiantuntijaelimenä toimii Kansallispukuraati, joka tekee suosituksia ja hyväksyy uudet kansallispuvut. Kansallispukuneuvosto myös tarkisti olemassa olevia kansallispukuja esikuvan mukaisiksi. Kansallispukuneuvosto lakkautettiin vuonna 2010 ja nyt sen työtä jatkaa Suomen kansallispukukeskus. Siellä kansallispukukonsulttina toimii Taina Kangas ja kansallispukuamanuenssina Marja Liisa Väisänen. Pukuja tarkistetaan ja uusia tutkittuja pukuja tehdään edelleenkin. Kullakin puvulla on oma asiantuntijansa. Jokaisesta tarkistettavasta tai tutkittavasta puvusta tehdään mallipuvut sekä ohjeet ja kaavat. Pukuprojektin rahoittajana toimii useimmiten pitäjäseura. Kansallispukuvalmistajat tekevät puvun osat asiantuntijan ja kansallispukukonsultin ohjauksessa.
Enemmän tästä aiheesta löytyy täältä.
Viime vuoden joulukalenterissa oli juttu Kansallispukukeskuksesta.

Kansallispukutermistöön löydät selityksiä Suomalaiset kansallispuvut -sivustolta.

TÄMÄN JOULUKALENTERIN TEILLE TALKOILLA ASKARTELEVAT

Kirsi Jaakkola, kansallispukuihinkin hurahtanut monialainnokas, viivastolla.blogspot.com

Katri Koistinen tsemppaili ja oikoluki.

Lajulan kangastuvan Tiina-kutoja, lajulankangastupa.wordpress.com. Tiina myös ylläpitää Facebookin Kansallispuku-ryhmää.

Irene Lindfors käsitteli kuvat.

Kansallispukuvalmistaja Soja Murto, www.kansallispuku.com, Facebookin kansallispukuryhmän perustaja ja kansallispukujen tuuletuspiknikien äiti.

Kansallispukuvalmistaja Tuula Pärnänen, joka tyhjentelee lanka- ja kangasvarastoja. www.kansallispuku.info

Kansallispukuvalmistaja Sari Taponen, omassa yrityksessään ommelpuu.blogspot.fi sekä Suomen Perinnetekstiileillä. Sari myös ylläpitää Facebookin Kansallispuku-ryhmää.

Joulukalenteri 2015, 22. luukku: Suomen kansallispukukeskus

TUTKIMUKSEN PALOA

Kansallispukumalleja on Suomessa tarjolla runsaasti eli reilut parisataa suomenkielisellä alueella. Aivan joka paikkakunnalla ei ole omaa pukua ja miesten pukumallien osuus on lukumääräisesti hyvin niukka. Kansallispukukeskuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on kansallispukutarkistuksien sekä uusien pukumallien kokoamistyön hoitaminen. Asiantuntijaelimenä toimii Kansallispukuraati, jonka valvonnassa pukuprojektit hoidetaan. Tehtävä edellyttää tilaajayhteisön Kansallispukukeskukselle tekemää tarkistus- tai kokoamispyyntöä.

Pukumallit ovat alusta asti olleet asiantuntijoiden kokoamia, mutta tutkimusmenetelmät ja kokoamisperusteet ovat vuosien myötä tarkentuneet. Kansallispukuraadin nimeämä pukuhankkeen asiantuntija laatii puvulle kokonaissuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan kaikki puvunosat sekä nimetään esikuvavaatekappaleet. Esikuvat eli alkuperäiset vaatekappaleet ovat talletettuina museoiden, valtaosin Kansallismuseon, kokoelmiin. Niitä päästään yhdessä tutkimaan Museoviraston keskusvarastolle Kansallispukukeskuksen johdolla.

Pukuhankkeita koordinoi kansallispukukonsultti. Hän ohjaa myös mallipukujen valmistusta. Kansallispukuraati hyväksyy uudet pukumallit sekä pukutarkistukset. Uudelle puvulle on myös tärkeää löytää tuotantopaikka, joka välittää puvun materiaaleja, työohjeita ja kaavoja. Tästä laaditaan tilaajayhteisön, myyjän ja Kansallispukukeskuksen kanssa ns. mallin käyttölupasopimus, jolla vahvistetaan yhteiset myyntiin liittyvät menettelytavat.

Orimattilassa sijaitsevassa Kansallismuseon keskusvarastossa tutkitaan Johanneksen naisenpuvun esikuvavaatekappaleita. Natsia tarkastelemassa Taina Kangas, Marjo Vainio, Minna Koskinen ja Soja Murto-Hartikainen.Kuva Suomen kansallispukukeskus/ Marja Liisa Väisänen.

Suomen kansallispukukeskus palvelee suomenkielisen alueen kansallispukuasioissa tiedottaen, luennoiden, kouluttaen ja järjestäen kansallispukutapahtumia. Kansallispukukeskus hoitaa näyttelytoimintaa, pukutarkistuksia ja uusien pukumallien kokoamista.

Kansallispukukonsultti Taina Kangas, taina.kangas@jkl.fi
Kansallispukuamanuenssi Marja Liisa Väisänen, marja.liisa.vaisanen@jkl.fi

Joulukalenteri 2015, 18. luukku: Suomen kansallispukukeskus

OPPIMISEN INTOA

Kansallispukujen valmistaminen käsityönä on koukuttavaa ja ihanan meditatiivista. Pukuja syntyykin esim. kansalaisopistojen kursseilla vuosittain melkoinen määrä. Kurssin opettaminen vaatii asiaan perehtyneisyyttä ja edellyttää monien käsinompelutekniikoiden hallintaa reikäompeleista vetopoimutuksiin jne. Kansallispukukeskuksen organisoimalla Kansallispukujen valmistuksen peruskurssilla kouluttautuu lähes kolmekymmentä henkilöä. He ovat kansallispukukurssien opettajia sekä pukuja työkseen valmistavia tai alalle aikovia innostuneita oppijoita.

Rekkopaita-jaksolla käytännön harjoituksia ohjaamassa kansallispukuvalmistaja Soja Murto-Hartikainen.Kuva Suomen kansallispukukeskus/ Taina Kangas

Kurssijaksoja on ollut tähän mennessä kolme kokoontumiskertaa. Kullakin jaksolla keskitytään yhteen puvun osaan kerrallaan. Osiot koostuvat asiantuntijaluennoista sekä käytännön harjoituksista.

Tykkimyssy-jaksolla asiantuntijaluentoa pitämässä professori Bo Lönnqvist.
Kuva Suomen kansallispukukeskus/ Taina Kangas

Suomen kansallispukukeskus palvelee suomenkielisen alueen kansallispukuasioissa tiedottaen, luennoiden, kouluttaen ja järjestäen kansallispukutapahtumia. Kansallispukukeskus hoitaa näyttelytoimintaa, pukutarkistuksia ja uusien pukumallien kokoamista.

Kansallispukukonsultti Taina Kangas, taina.kangas@jkl.fi
Kansallispukuamanuenssi Marja Liisa Väisänen, marja.liisa.vaisanen@jkl.fi

-    

Joulukalenteri 2015, 14. luukku: Suomen kansallispukukeskus

Juhlahulinaa!

Kansallispukukeskus järjestää vuosittain kansallispukujen juhlatapahtuman Jyväskylässä. Sen ajankohta on asiakkaiden toiveiden mukaisesti vähän myöhemmin syksyllä kuin kansallispukutuuletukset. Kansallispuvun juhla kokoaa kansallispukuammattilaisia ja  –harrastajia tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan yhteisestä kiinnostuksen kohteesta. Juhlan ohjelmaan kuuluu myös kansallispukutarvikkeiden myyntitori sekä luentoja.

Tänä vuonna juhlittiin lokakuun ensimmäisenä lauantaina 130 vuotta täyttävää suomalaista kansallispukua. Päivän aloitti huikea kansallispuku flashmob-tapahtuma Kävelykadulla. Sen jälkeen museo täyttyi ympäri Suomea saapuneista kansallispuvuista innostuneista ihmisistä.

Hämeenlinnan kaupunginmuseon amanuenssi, tutkija Inka-Maria Laitila kertoi Fredrika Wetterhoffin elämästä. Kansallispukuvalmistaja Soja Murto kertoi kansallispukumme 130-vuotisesta historiasta ja nykypäivästä.

Runsas ja värikäs myyntitori levittäytyi museon eri kerroksiin näyttelyiden lomaan. Tarjolla oli kansallispukuihin liittyvää materiaalia, kankaita, huiveja yms.

Tänä vuonna järjestettiin myös laaja pukunäytös, jonka tutkija Leena Holst juonsi. Näytöksessä oli runsaasti osallistujia upeissa puvuissaan. Näytöksen päätyttyä kokoonnuimme yhteiskuvaan aurinkoiseen Kirkkopuistoon, jossa saatiin upeita kuvia sekä runsaasti huomiota myös muilta ohikulkijoilta.

Karjalainen Nuorisoliitto oli mukana kertomassa toiminnastaan ja myymässä arpoja, joissa pääpalkintona on käsintehty kansallispuku.

Joka vuosi tapahtuman positiivisuus, ihmisten halu osallistua pukunäytökseen ja sellainen ”yhteen hiileen puhaltamisen henki ” jaksaa yllättää meidät kansallispukukeskuksen työntekijät. Tämän juhlan järjestäminen ei tunnu miltään tavalliselta työltä. Tämän juhlan me kaikki teemme yhdessä!

Suuret kiitokset kaikille teille, jotka osallistuitte tapahtumaan ja teitte siitä meidän kanssamme juhlavan ja iloisen tapahtuman!

Pukunäytöksen jälkeen kokoonnuimme aurinkoiseen Kirkkopuistoon yhteiskuvaan.
Kuva: Suomen käsityön museo

Suomen kansallispukukeskus palvelee suomenkielisen alueen kansallispukuasioissa tiedottaen, luennoiden, kouluttaen ja järjestäen kansallispukutapahtumia. Kansallispukukeskus hoitaa näyttelytoimintaa, pukutarkistuksia ja uusien pukumallien kokoamista.

Kansallispukukonsultti Taina Kangas, taina.kangas@jkl.fi
Kansallispukuamanuenssi Marja Liisa Väisänen, marja.liisa.vaisanen@jkl.fi

P.S. Kansallispuvun juhlapäivää vietetään Kansallispukukeskuksessa taas 24.9.2016.

Joulukalenteri 2015, 3. luukku: Suomen kansallispukukeskus

Monia saattaa askarruttaa, mikä se Kansallispukukeskus oikein on ja mitä ne siellä tekevät?

Suomen kansallispukukeskus toimii Jyväskylässä osana Suomen käsityön museota. Meitä on yhteensä kaksi työntekijää, jotka hoidamme valtakunnallisesti suomenkielisen alueen kansallispukuihin liittyviä asioita. Neuvonnan ja tiedotuksen ohella tärkeällä sijalla ovat näyttelytoiminta, kokoelmatyö, koulutus ja pukututkimus. Amanuenssi Marja Liisa Väisänen vastaa keskuksen pukukokoelmista ja näyttelytoiminnasta. Kansallispukukonsultti Taina Kangas vastaa Kansallispukuraadin toiminnasta, pukutarkistuksista ja koulutuksesta.

Yhtä juhlaa - Kansallispuku 130 vuotta -näyttelyjuliste. 
Näyttely esittelee mm. monien tuntemia ja tunnistettavia kansallispukuja, kuten Armi Kuuselan Antrean ja Pauligin Paulan Sääksmäen puvut.

Julisteen tiedoista poiketen, näyttely päättyy su 17.1.2016, koska seuraava Virkin kokoelmista koottu Omin käsin -näyttely aukeaa jo 23.1.2016

Tänä vuonna olemme juhlistaneet kansallispuvun 130 vuoden taivalta. Rakensimme Kujan vaihtuvan näyttelyn tilaan kesän alussa avautuneen juhlavuoden näyttelyn nimeltään Yhtä juhlaa – kansallispuku 130 vuotta. Se kertoo kansallispukujen, kuvatulosteiden, tekstien ja painotuotteiden avulla, millainen taival kansallispuvullamme on ollut vuodesta 1885 nykypäivään.

Vuonna 2017 itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Sitä juhlistamme koko museon voimin ja rakennamme ison kansallispukunäyttelyn, joka levittäytyy vaihtuvien näyttelyiden tiloihin eli talon kolmeen kerrokseen. Järjestimme näyttelyn tiimoilta marraskuun alussa asiakasraadin, jossa asiakkaat saivat esittää toiveitaan ja ajatuksiaan tulevan näyttelyn sisällöstä. Keräämme mielellään myös aiheeseen liittyen lisää ideoita ja toiveita, joita voitte kirjoitella sähköpostiimme.

Orimattilan kansallispuku oli ensimmäinen Helmi Vuorelma Oy:n tuotannossa oleva kansallispukumalli. Se on Helmi Vuorelman oman kotipitäjän puku. Näyttelyssä olevan puvun hame on kuulunut Helmi Vuorelmalle.

Suomen kansallispukukeskus palvelee suomenkielisen alueen kansallispukuasioissa tiedottaen, luennoiden, kouluttaen ja järjestäen kansallispukutapahtumia. Kansallispukukeskus hoitaa näyttelytoimintaa, pukutarkistuksia ja uusien pukumallien kokoamista.

Kansallispukukonsultti Taina Kangas, taina.kangas@jkl.fi
Kansallispukuamanuenssi Marja Liisa Väisänen, marja.liisa.vaisanen@jkl.fi