Joulukalenteri 2020, luukku 24

 

Kuva: Kalervo Mikkola
Haapajärven ja Reisjärven kansallispuku
Tämä on yksi kolmesta 100 € palkitusta voittajakuvasta.
Kuvaajaan ollaan yhteydessä pian.

Joulukalenterin kuvat ovat Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n valokuvauskilpailun satoa. Kilpailun teema oli "Kansallispukukokonaisuus". Osa kuvista on painettu myös seinäkalenteriin. Raati valitsi kolme 100 eurolla palkittavaa kuvaa ja ne julkaistaan satunnaisessa järjestyksessä luukuissa 22. - 24. Lue lisää täältä.

Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry kiittää jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan sekä valokuvauskilpailuun osallistuneita ja joulukalenteria seuranneita tästä vuodesta ja toivottaa kaikille
hyvää ja tunnelmallista joulua ja
värikästä kansallispukuvuotta 2021!

Joulukalenteri 2016, luukku 24: esikuvia Saarijärveltä

Eilisen luukussa kerroin meneillään olevasta Johanneksen pukuprojektista ja pukuhankkeiden kulusta yleisesti. Myös Saarijärven naisen kansallispukua tarkistetaan parhaillaan. Kuten kaikkia pukuhankkeita, myös tätä johtaa Suomen kansallispukukeskus ja siellä kansallispukukonsultti Taina Kangas sekä amanuenssi Marja Liisa Väisänen. Saarijärven pukuhankkeen asiantuntijana toimii Mariliina Perkko. Tilaaja, joka siis maksaa koko lystin, on Saarijärvi-Seura r.y.. Mallipukujen kankaat kutoo Lajulan kangastuvan Tiina Lajunen. Minna Koskinen ja Soja Murto ompelevat ja kirjovat mallipukujen osat ja Minna myös neuloo sukat ja laatii ohjeet ja kaavasarjat pukuun.

Saarijärven kansallispuku tulee muuttumaan tarkistuksessa aika paljon. Tässä kurkkaus tarkistuksessa käytettäviin esikuviin.

Saarijärven naisen kansallispuvun tarkistuksessa käytettäviä esikuvia Suomen kansallismuseon kokoelmista.
Kuvat: Soja Murto, kollaasi Irene Lindfors

Kiitos joulukalenterin lukijoille! Luukut jäävät tänne näkyviin, joten niihin voi palata ja voimme jatkaa keskustelua kommenteissa ja Facebookin Kansallispuku-ryhmässä.
Oikein ihanaa joulun aikaa sinulle toivottavat joulukalenterin tekijät Sari, Tuula, Soja, Irene, Tiina, Katri ja Kirsi!

Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Soja

Joulukalenteri 2016, luukku 23: esikuvia Johanneksesta

Tälläkin hetkellä on meneillään pukutarkistuksia. Johanneksen naisen kansallispuvusta tulee ihan uusi puku. Se on savakkopuku, herkullinen kuin karkki ja muodoltaan rehevä. Suomen kansallispukukeskus johtaa pukuhankkeita. Sieltä kansallispukukonsultti Taina Kangas ja amanuenssi Marja Liisa Väisänen pitävät kaikkia lankoja käsissään. Asiantuntijana Johanneksen puvun osalta toimii Leena Holst. Tilaajayhteisö, joka maksaa koko lystin, on Johannes-Seura ry ja he hoitavatkin osaansa esimerkillisesti järjestäen koulutuksia ja tiedottaen hankkeen etenemisestä aktiivisesti. Kannattaa käydä lukemassa tuolta sivuilta, miten hanke etenee.

Kun kansallispuku tarkistetaan tai tehdään uusi, tutkittu puku esikuvien mukaan, tarvitaan siihen iso joukko ihmisiä. Yllämainittujen lisäksi tarvitaan mallipukujen sekä ohjeiden ja kaavojen tekijät. Mallipuvuista toinen menee Suomen kansallispukukeskukselle ja toinen tilaajayhteisölle tai myyjän käyttöön markkinointi- ja opetustarkoituksiin. Johanneksen naisen puvun käsinkudottavat kankaat ja nauhan kutoo Soja Murto. Ompelutyöt tekee Minna Koskinen. Helttuhatun virkkaa Marjo Vainio. Taina Kangas laatii ohjeet ja kaavasarjat.

Kun mallipuvut, kaavat ja ohjeet on tehty ja puku julkistettu, alkaa sen markkinointi ja myynti. Tarvitaan myyjätaho, joka voi olla tilaaja tai jokin muu taho. Johanneksen naisen puvun myyjää ei ole vielä päätetty. Myyjän tehtävä on pitää ohjeet ja kaavat saatavilla ja ajantasalla, eli jonkin materiaalin poistuessa markinnoilta etsiä ja tarvittaessa testata sille korvaava materiaali, markkinoida pukua ja myydä sitä tarvikkeina ja/tai valmiina osina.

Jos harkitsette jonkin uuden kansallispukumallin kokoamista tai pukutarkistusta, ottakaa yhteyttä kansallispukukonsulttiin Suomen kansallispukukeskuksessa, niin saatte tarkempia tietoja projektin toteuttamisesta.

Johanneksen tekeillä olevan puvun esikuvia. Kuvat: Soja Murto, kollaasi Irene Lindfors

Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.


Soja

Joulukalenteri 2016, luukku 19: röijy, Lapväärtti

Tässä Suomen kansallismuseoon inventaarinumerolla KM:KE A4331:172 talletettu naisen röijy Lapväärtistä.

Kimonohihainen röijy on puolivillaista parkkumia. Kangasta täplittävät pienet flammutiplat.

Röijyn miehustassa on poikkisauma ja helmassa kiilat. Kankaan raidoitusta ei ole täsmätty miehustan poikkisaumassa: kangas on asetettu aivan toisinpäin helmaosassa kuin rinta-hihakappaleessa. Hihoissa on myös saumat ranteen yläpuolella.

KM:KE A4331:172 röijy, Lapväärtti. Kuva Tuula Pärnänen

Röijyn oikeaan etuliepeeseen on saatu tarvittava kangasmäärä yhdistelemällä tilkkuja. Kyllä esiäiti on ollut nokkela ja säästeliäs! Sinnehän ne tilkut jäävät alle piiloon kun röijy suljetaan. Kauniisti tehty sauma ei myöskään ole virhe, vaan enemminkin koriste.

KM:KE A4331:172 röijy, Lapväärtti. Kuva Tuula Pärnänen

Röijy on esikuvana vuonna 1997 valmistuneeseen Haapajärven ja Reisjärven kansallispukuun. Kansallispukuun toistetun kankaan voi valita Haapajärven ja Reisjärven kansallispuvun röijy- tai hamekankaaksi.

Lähikuvan tästä kankaasta löydät Leena Holstin Kansallispuku-kirjasta (Maahenki, 2011) etukannen sisältä.

Haapajärven ja Reisjärven kansallispuvun ohjeita, materiaaleja ja puvun osia myy Taito Pohjois-Pohjanmaan Oulun Taitokeskus.


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Lajulan Tiina

Joulukalenteri 2016, luukku 17: röijy, Loppi

Hämeen museon kokoelmiin 9.7.1907 Lopelta talletetuissa vaatekappaleissa oli myös punainen damastiröijy HM 127:9.

Tuttu käsiala luukusta 8, jossa esiteltiin Lopen puvun tykkimyssyn esikuvia. Tämän röijyn HM 172:9 kuvauksen kohdalla ei tarvitse l- ja t-kirjainten muotoja miettiä:
9 Tykkiröijy Samasta paikasta kun 2 ja 3^me Punasesta villakankaasta, pellavainen vuori, käsin ommeltu, pitkät..

Tämä röijy on ajoitettu 1820-1830-luvuille. Ajan muodin mukaisesti röijy on lyhyt spencer, kartanoiden muotitietoinen naisväki käytti tällaista punaista tai sinistä spenceriä korkeauumaisen puuvillapuvun kanssa. Tässä lampaanlapahihaisessa röijyssä ei ole kiinnittimiä. Lopen naisen puvussa röijyn kiinnittimenä on neula.

Röijyssä HM 127:9 on käytön jälkiä näkyvissä.
Kuva Minna Koskinen

Röijyn HM 127:9 vuori on pellavaa.
Kuva Minna Koskinen

Ostokankaat olivat arvokkaita, joten kalliista damastista käytettiin hyödyksi pienetkin tilkut. Etukappaleissa on tehty erittäin taidokasta tilkkutyötä.

Kallis ostokangas on käytetty tarkkaan hyväksi.
Röijyn HM 127:9 etukappaleella hihan kohdalla on selkeät saumat.
Kuva Minna Koskinen 

Olkasauman kanssa samaan linjaan lisätyt kaistaleet näyttävät lähinnä
röijyn HM 127:9 etukappaleen kaarrokkeilta.
Kuva Minna Koskinen

Tallennetiedoissa mainitaan, että asukokonaisuuteen kuului myös "valkoinen alusröijy ilman hihoja, pysty-oikoraitainen hame, useimmin puna-kelta-mustaraitainen parkui hame."

Lopen naisen kansallispukuun kuuluu punaisen damastiröijyn lisäksi myös painokankainen röijy. Koko kansallispukuprojektista on Lopen naisen kansallispuku: Maija Stiinalta Lopen naiselle, kirjaesittely mm. Kotiseutuliiton kotisivuilla.

Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Kirsi

Joulukalenteri 2016, luukku 11: röijy, Lappträsk

Tänään esittelemme röijyn Lappträskistä, joka on talletettu Suomen kansallismuseoon tunnuksella KM:KE A2217.

Kyseessä on kimonohihainen röijy, jossa raidat kulkevat hihansuun suuntaisina. Rinnan saumoissa kankaan raidoitusta ei ole täsmätty kohdalleen, mutta selän keskellä leikkaussaumassa raidat muodostavat V-kirjaimen. Selän körttien tyvissä on röijykankaalla päällystetyt napit ja sinisellä langalla ommeltu salpa.

KM:KE A2217 Röijy, Lappträsk. Kuva Soja Murto

KM:KE A2217 Röijy, Lappträsk. Kuva Soja Murto

Röijy lienee ommeltu sinisellä langalla. Vuorin kiinnittävät ompeleet näkyvät sieltä täältä röijyn päältä.

KM:KE A2217 Röijy, Lappträsk. Kuva Soja Murto

Katsothan tarkasti kuvia kuinka esiäiti on vaatteensa vuorittanut. Miehusta- ja vuorikangasta ei ole ommeltu pussiin oikeat puolet vastakkain ja käännetty sitten oikein päin - kankaat on yhdistetty toisiinsa nurjat puolet vastakkain päärmepistoilla.

KM:KE A2217 Röijy, Lappträsk. Kuva Soja Murto

KM:KE A2217 Röijy, Lappträsk. Kuva Soja Murto

Kangas on puolivillainen ja rakenteeltaan palttinaa, mutta kudottu ripsimäiseksi. Värikäs kude siis lähestulkoon peittää loimen. Raitaryhmät eivät suinkaan ole toistensa kopioita.

Tämä röijy liitettiin vuonna 2005 Kymenlaakson eli Anjalan naisen tarkistettuun kansallispukuun. Puvun ohjeita, materiaaleja ja valmiita vaatekappaleita myy Taito Kymenlaakso.


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Lajulan Tiina