Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kymenlaakson naisen kansallispuku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kymenlaakson naisen kansallispuku. Näytä kaikki tekstit

maanantai 4. joulukuuta 2017

Joulukalenteri 2017, luukku 4: Minkä kokoisina mallipuvut tehdään?


Kun uudesta tai tarkistetusta puvusta tehdään mallipuvut, niin minkä kokoisena ne tehdään? Minkäkokoinen/muotoinen malli on mielessä ja sovitetaanko pukua oikealle henkilölle vai vain nukelle? 
Kysyjä: “Kirppo”

Hei vaan, Kirppo!
Vastausta varten jutustelin kansallispukuvalmistaja Soja Murron kanssa ja Soja osasi kertoa seuraavaa:
Uutta pukua koottaessa tai olemassa olevaa tarkistettaessa tehdään yleensä kaksi mallipukua. A-puku menee Suomen kansallispukukeskukseen, jonka varastossa se enimmäkseen asustelee. B-puku valmistetaan tilaajalle ja sen tarkoitus on toimia markkinoinnin ja opetuksen apuna. Kumpaakaan ei ole tarkoitettu aktiivisesti ihmisen päällä käytettäväksi.
Niissä pukuhankkeissa, joissa Soja on ollut mukana, on mallipuvut tehty suunnilleen 38/40-kokoisiksi (nämä ovat siis olleet naisten pukuja). Suunnilleen keskikokoisen puvun teko on järkevää monestakin syystä, eikä niistä vähäisin ole se, että näin puvut ovat sopivia yleisesti käytössä oleville mallinukeille ja -torsoille. Keskiverto koko on hyvä myös siksi, että se kertoo parhaiten puvun suhteet ja muodot. Esikuvien koko tietysti vaihtelee, mutta sekin on usein lähellä tätä kokoa, tosin useimmiten vähän pienempi.
Kymenlaakson röijyn sovitusta. Vasemmalla esikuva, keskellä A-puvun röijy ja oikealla muusta kankaasta tehty proto. © Tuula Pärnänen
Kaavoitusta varten puvun yläosan vaatteista (liivit, röijyt, kostulit, sarkaviitat, takit jne.) tehdään erikokoisia sovituskappaleita, joita sovitellaan erikokoisille ja eri mittasuhteet omaaville ihmisille. Näin nähdään parhaiten ne kohdat, jotka täytyy ottaa huomioon eri kokoisilla henkilöillä. Vasta sen jälkeen tehdään mallipuvun osat ja myös niitä vielä sovitellaan eri kokoisille ihmisille.
Johanneksen naisen kansallispukuhanke. Kuvassa osa vaatekappaleista on keskeneräisiä A-puvun osia, osa on protokappaleita. © Soja Murto

Aiheeseen liittyen: http://sukkulallajaneulalla.blogspot.fi/2014/08/tarkistettu-kansallispuku-mika-ja-miksi.html

Sojaa haastatteli
Tyyni

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 11: röijy, Lappträsk

Tänään esittelemme röijyn Lappträskistä, joka on talletettu Suomen kansallismuseoon tunnuksella KM:KE A2217.

Kyseessä on kimonohihainen röijy, jossa raidat kulkevat hihansuun suuntaisina. Rinnan saumoissa kankaan raidoitusta ei ole täsmätty kohdalleen, mutta selän keskellä leikkaussaumassa raidat muodostavat V-kirjaimen. Selän körttien tyvissä on röijykankaalla päällystetyt napit ja sinisellä langalla ommeltu salpa.



KM:KE A2217 Röijy, Lappträsk. Kuva Soja Murto

KM:KE A2217 Röijy, Lappträsk. Kuva Soja Murto
Röijy lienee ommeltu sinisellä langalla. Vuorin kiinnittävät ompeleet näkyvät sieltä täältä röijyn päältä.
KM:KE A2217 Röijy, Lappträsk. Kuva Soja Murto
Katsothan tarkasti kuvia kuinka esiäiti on vaatteensa vuorittanut. Miehusta- ja vuorikangasta ei ole ommeltu pussiin oikeat puolet vastakkain ja käännetty sitten oikein päin - kankaat on yhdistetty toisiinsa nurjat puolet vastakkain päärmepistoilla.


KM:KE A2217 Röijy, Lappträsk. Kuva Soja Murto

KM:KE A2217 Röijy, Lappträsk. Kuva Soja Murto
Kangas on puolivillainen ja rakenteeltaan palttinaa, mutta kudottu ripsimäiseksi. Värikäs kude siis lähestulkoon peittää loimen. Raitaryhmät eivät suinkaan ole toistensa kopioita.

Tämä röijy liitettiin vuonna 2005 Kymenlaakson eli Anjalan naisen tarkistettuun kansallispukuun. Puvun ohjeita, materiaaleja ja valmiita vaatekappaleita myy Taito Kymenlaakso.



Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.


Lajulan Tiina