Joulukalenteri 2016, luukku 24: esikuvia Saarijärveltä

Eilisen luukussa kerroin meneillään olevasta Johanneksen pukuprojektista ja pukuhankkeiden kulusta yleisesti. Myös Saarijärven naisen kansallispukua tarkistetaan parhaillaan. Kuten kaikkia pukuhankkeita, myös tätä johtaa Suomen kansallispukukeskus ja siellä kansallispukukonsultti Taina Kangas sekä amanuenssi Marja Liisa Väisänen. Saarijärven pukuhankkeen asiantuntijana toimii Mariliina Perkko. Tilaaja, joka siis maksaa koko lystin, on Saarijärvi-Seura r.y.. Mallipukujen kankaat kutoo Lajulan kangastuvan Tiina Lajunen. Minna Koskinen ja Soja Murto ompelevat ja kirjovat mallipukujen osat ja Minna myös neuloo sukat ja laatii ohjeet ja kaavasarjat pukuun.

Saarijärven kansallispuku tulee muuttumaan tarkistuksessa aika paljon. Tässä kurkkaus tarkistuksessa käytettäviin esikuviin.

Saarijärven naisen kansallispuvun tarkistuksessa käytettäviä esikuvia Suomen kansallismuseon kokoelmista.
Kuvat: Soja Murto, kollaasi Irene Lindfors

Kiitos joulukalenterin lukijoille! Luukut jäävät tänne näkyviin, joten niihin voi palata ja voimme jatkaa keskustelua kommenteissa ja Facebookin Kansallispuku-ryhmässä.
Oikein ihanaa joulun aikaa sinulle toivottavat joulukalenterin tekijät Sari, Tuula, Soja, Irene, Tiina, Katri ja Kirsi!

Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Soja

Joulukalenteri 2016, luukku 23: esikuvia Johanneksesta

Tälläkin hetkellä on meneillään pukutarkistuksia. Johanneksen naisen kansallispuvusta tulee ihan uusi puku. Se on savakkopuku, herkullinen kuin karkki ja muodoltaan rehevä. Suomen kansallispukukeskus johtaa pukuhankkeita. Sieltä kansallispukukonsultti Taina Kangas ja amanuenssi Marja Liisa Väisänen pitävät kaikkia lankoja käsissään. Asiantuntijana Johanneksen puvun osalta toimii Leena Holst. Tilaajayhteisö, joka maksaa koko lystin, on Johannes-Seura ry ja he hoitavatkin osaansa esimerkillisesti järjestäen koulutuksia ja tiedottaen hankkeen etenemisestä aktiivisesti. Kannattaa käydä lukemassa tuolta sivuilta, miten hanke etenee.

Kun kansallispuku tarkistetaan tai tehdään uusi, tutkittu puku esikuvien mukaan, tarvitaan siihen iso joukko ihmisiä. Yllämainittujen lisäksi tarvitaan mallipukujen sekä ohjeiden ja kaavojen tekijät. Mallipuvuista toinen menee Suomen kansallispukukeskukselle ja toinen tilaajayhteisölle tai myyjän käyttöön markkinointi- ja opetustarkoituksiin. Johanneksen naisen puvun käsinkudottavat kankaat ja nauhan kutoo Soja Murto. Ompelutyöt tekee Minna Koskinen. Helttuhatun virkkaa Marjo Vainio. Taina Kangas laatii ohjeet ja kaavasarjat.

Kun mallipuvut, kaavat ja ohjeet on tehty ja puku julkistettu, alkaa sen markkinointi ja myynti. Tarvitaan myyjätaho, joka voi olla tilaaja tai jokin muu taho. Johanneksen naisen puvun myyjää ei ole vielä päätetty. Myyjän tehtävä on pitää ohjeet ja kaavat saatavilla ja ajantasalla, eli jonkin materiaalin poistuessa markinnoilta etsiä ja tarvittaessa testata sille korvaava materiaali, markkinoida pukua ja myydä sitä tarvikkeina ja/tai valmiina osina.

Jos harkitsette jonkin uuden kansallispukumallin kokoamista tai pukutarkistusta, ottakaa yhteyttä kansallispukukonsulttiin Suomen kansallispukukeskuksessa, niin saatte tarkempia tietoja projektin toteuttamisesta.

Johanneksen tekeillä olevan puvun esikuvia. Kuvat: Soja Murto, kollaasi Irene Lindfors

Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.


Soja

Kansallispukuinen joulukalenteri 2016 kurkistaa esikuviin

Jo perinteeksi muodostunut kansallispukuinen joulukalenteri esittelee tänä vuonna museoon ja yksityiskokoelmiin talletettuja vaatekappaleita, jotka ovat peräisin 1700 - 1800 -luvuilta. Valtaosa luukkujen vaatteista on talletettu Suomen kansallismuseoon.

Näitä vaatekappaleita kutsutaan esikuviksi, sillä ne ovat niitä vaatteita, joiden pohjalta kansallispuvut on tehty. 1970-luvulle asti kansallispuvut suunniteltiin väljähkösti, helpottaen ja keventäen vaatteita. 1979 perustettiin Suomen kansallispukuneuvosto, joka otti päävastuun kansallispukutyöstä ja aloitti myös laajan perustutkimuksen esikuvista. Museoon talletettujen vaatekappaleiden lisäksi tietoa tuovat mm. aikalaiskertomukset, perukirjat ja maalaukset.

Suomen kansallispukuneuvosto on alusta saakka pyrkinyt suunnittelemaan kansallispuvut mahdollisimman tarkasti esikuvien mukaisiksi. Asiantuntijaelimenä toimii Kansallispukuraati, joka tekee suosituksia ja hyväksyy uudet kansallispuvut. Kansallispukuneuvosto myös tarkisti olemassa olevia kansallispukuja esikuvan mukaisiksi. Kansallispukuneuvosto lakkautettiin vuonna 2010 ja nyt sen työtä jatkaa Suomen kansallispukukeskus. Siellä kansallispukukonsulttina toimii Taina Kangas ja kansallispukuamanuenssina Marja Liisa Väisänen. Pukuja tarkistetaan ja uusia tutkittuja pukuja tehdään edelleenkin. Kullakin puvulla on oma asiantuntijansa. Jokaisesta tarkistettavasta tai tutkittavasta puvusta tehdään mallipuvut sekä ohjeet ja kaavat. Pukuprojektin rahoittajana toimii useimmiten pitäjäseura. Kansallispukuvalmistajat tekevät puvun osat asiantuntijan ja kansallispukukonsultin ohjauksessa.
Enemmän tästä aiheesta löytyy täältä.
Viime vuoden joulukalenterissa oli juttu Kansallispukukeskuksesta.

Kansallispukutermistöön löydät selityksiä Suomalaiset kansallispuvut -sivustolta.

TÄMÄN JOULUKALENTERIN TEILLE TALKOILLA ASKARTELEVAT

Kirsi Jaakkola, kansallispukuihinkin hurahtanut monialainnokas, viivastolla.blogspot.com

Katri Koistinen tsemppaili ja oikoluki.

Lajulan kangastuvan Tiina-kutoja, lajulankangastupa.wordpress.com. Tiina myös ylläpitää Facebookin Kansallispuku-ryhmää.

Irene Lindfors käsitteli kuvat.

Kansallispukuvalmistaja Soja Murto, www.kansallispuku.com, Facebookin kansallispukuryhmän perustaja ja kansallispukujen tuuletuspiknikien äiti.

Kansallispukuvalmistaja Tuula Pärnänen, joka tyhjentelee lanka- ja kangasvarastoja. www.kansallispuku.info

Kansallispukuvalmistaja Sari Taponen, omassa yrityksessään ommelpuu.blogspot.fi sekä Suomen Perinnetekstiileillä. Sari myös ylläpitää Facebookin Kansallispuku-ryhmää.

Joulukalenteri 2015, 22. luukku: Suomen kansallispukukeskus

TUTKIMUKSEN PALOA

Kansallispukumalleja on Suomessa tarjolla runsaasti eli reilut parisataa suomenkielisellä alueella. Aivan joka paikkakunnalla ei ole omaa pukua ja miesten pukumallien osuus on lukumääräisesti hyvin niukka. Kansallispukukeskuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on kansallispukutarkistuksien sekä uusien pukumallien kokoamistyön hoitaminen. Asiantuntijaelimenä toimii Kansallispukuraati, jonka valvonnassa pukuprojektit hoidetaan. Tehtävä edellyttää tilaajayhteisön Kansallispukukeskukselle tekemää tarkistus- tai kokoamispyyntöä.

Pukumallit ovat alusta asti olleet asiantuntijoiden kokoamia, mutta tutkimusmenetelmät ja kokoamisperusteet ovat vuosien myötä tarkentuneet. Kansallispukuraadin nimeämä pukuhankkeen asiantuntija laatii puvulle kokonaissuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan kaikki puvunosat sekä nimetään esikuvavaatekappaleet. Esikuvat eli alkuperäiset vaatekappaleet ovat talletettuina museoiden, valtaosin Kansallismuseon, kokoelmiin. Niitä päästään yhdessä tutkimaan Museoviraston keskusvarastolle Kansallispukukeskuksen johdolla.

Pukuhankkeita koordinoi kansallispukukonsultti. Hän ohjaa myös mallipukujen valmistusta. Kansallispukuraati hyväksyy uudet pukumallit sekä pukutarkistukset. Uudelle puvulle on myös tärkeää löytää tuotantopaikka, joka välittää puvun materiaaleja, työohjeita ja kaavoja. Tästä laaditaan tilaajayhteisön, myyjän ja Kansallispukukeskuksen kanssa ns. mallin käyttölupasopimus, jolla vahvistetaan yhteiset myyntiin liittyvät menettelytavat.

Orimattilassa sijaitsevassa Kansallismuseon keskusvarastossa tutkitaan Johanneksen naisenpuvun esikuvavaatekappaleita. Natsia tarkastelemassa Taina Kangas, Marjo Vainio, Minna Koskinen ja Soja Murto-Hartikainen.Kuva Suomen kansallispukukeskus/ Marja Liisa Väisänen.

Suomen kansallispukukeskus palvelee suomenkielisen alueen kansallispukuasioissa tiedottaen, luennoiden, kouluttaen ja järjestäen kansallispukutapahtumia. Kansallispukukeskus hoitaa näyttelytoimintaa, pukutarkistuksia ja uusien pukumallien kokoamista.

Kansallispukukonsultti Taina Kangas, taina.kangas@jkl.fi
Kansallispukuamanuenssi Marja Liisa Väisänen, marja.liisa.vaisanen@jkl.fi

Joulukalenteri 2015, 17. luukku: Tuula Pärnänen

Joulukuisia hajamietteitä työhuoneelta Jääski –projektia muistellen
Kuvassa allekirjoittanut Kaukolan ja miehensä Jussi Kuopion seudun kansallispuvussa muutama vuosi sitten. Joulun alla kaikki touhu ja tohina pistää miettimään ja muistelemaan menneitä....

Arki on yhtä juhlaa – paitsi joskus se ei tunnu siltä, ennen kuin pysähtyy ja osaa hymyillä tapahtuneille pienille ja joskus vähän isommillekin vastaan tulleille pulmille. Jääsken kansallispukutarkistuksessa olin mukana mallipukukankaiden kutojana.

Olin kutonut erilaisia villakankaita aiemminkin, mutta tämän hurstuthameen kanssa tein monia asioita sekä oikein että väärin. Loimen tekovaiheessa meinasi työhuoneeltani loppua tila ja sirkansääret, eikä lämpötilassakaan ollut valittamista, jos tykkää aurinkorannikosta. Lankoja oli riittävästi ja kaksi hamekangasta tarvittiin.

Päätimme myös esikuvat nähtyämme valita osana lointa pienillä nypläyslankarullilla olevan pellavalangan. Tästä kierteisestä langasta meinasikin tulla kudonnan kinkkisin osa-alue.

Tässä näkyy Marjukka Vuorelma-Laitiselta saatu vinkki: kolmas loimilanka, vähän paksumpi pellavalanka, saatiin kestämään loimessa vahauksen ansiosta.

Loimessa oli pituutta, eri vahvuisia lankoja ja eri materiaalit sulassa sovussa rinnakkain vielä tässä hetkessä; Fårö villalankaa ja kahta erilaista pellavaa.

Joskus sitä vain ahnehtii liikaa, kun arvelee selviävänsä helpommalla ja nopeammin. Toinen hameenmitta olisi kannattanut tehdä erillisenä. Tämä selvisi kyllä, mutta aikanaan ja komea rulla tuli … Jotenkin joulunalusaika kuulostaa monelle samalta suoriutumiselta. Olisiko hyvä pysähtyä miettimään hetkeksi...

Loimilangat alkoivat uhkaavasti kiertyä ja takertua toisiinsa 1. hameosuuden lopussa.

Tätäkin löytyi...

Tässä vaiheessa kahvi, ystävät ja kotijoukot olivat tarpeen...kiitos teille. Täytyy myöntää, etten aiemmin ollut kuvitellut mitään vastaavaa tapahtuvaksi...

Työ jatkui loimen aukivetämisen, uudelleen rullauksen ja monien kahvilitrojen jälkeen.

Lopussa kiitos seisoo. Työ tekijäänsä neuvoo ja laittaa nöyränä miettimään työskentelyolosuhteita ja sitä aikaa, jolloin ei ollut sähkövaloja eikä nettitilauksia. Kolminkertainen eläköön -huuto esiäitiemme tinkimättömälle työlle, jotta meillä on näitä tutkittavia vaateparsia.
Ja kiitos Leenoille, jotka veitte meitä Kansallispukukolmosia asioiden alkulähteille. Ja kiitos teille vuosien varrella oppeja antaneet ja tukenani seisseet: Jussi, Tupu& Mara, Soja, Tintti, Marja-Liisa, Taina, Tuuki, Seija ja muut ihanaiset ihmiset.

Älkäämme stressata tekemättömistä töistä ja olkaamme itsellemme armolliset. Eläköön, eläköön, eläköön – hyvää joulun odotusta ja muistakaa - arki on yhtä juhlaa!

Toivottaa Tuula, jonka päätyö on nykyisin Siilinjärven kunnan nuoriso- ja kulttuuritoimessa. Vinkkejä vastaavien kankaiden rakentamiseen ja kudontaan voi kysyä tuula@kansallispuku.info ja soja@kansallispuku.com osoitteesta saatte Jääsken puvun myyjänä ja tarvikkeiden toimittajana ostaa ohjeita ja pääsette töihin!

www.kansallispuku.info, Tmi Tuula Pärnänen, Pulkonkoski / Maaninka, Kuopio, Itä-Suomen lääni Kuvat : Tuula ja Juha Pärnänen