Joulukalenteri 2021, luukku 19

 

Kuva: Laura Havimo
Stykkemössan till Strömfors folkdräkt - Ruotsinpyhtään tykkimyssy

Joulukalenterin kuvat ovat Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n valokuvauskilpailun satoa. Kilpailun teema oli "Yksityiskohdat kansallispuvuissa". Osa kuvista on painettu myös seinäkalenteriin. Raati valitsi kolme 100 eurolla palkittavaa valokuvaa ja ne julkaistaan satunnaisessa järjestyksessä luukuissa 22.-24. Lue lisää täältä.

Joulukalenteri 2020, luukku 24

 

Kuva: Kalervo Mikkola
Haapajärven ja Reisjärven kansallispuku
Tämä on yksi kolmesta 100 € palkitusta voittajakuvasta.
Kuvaajaan ollaan yhteydessä pian.

Joulukalenterin kuvat ovat Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n valokuvauskilpailun satoa. Kilpailun teema oli "Kansallispukukokonaisuus". Osa kuvista on painettu myös seinäkalenteriin. Raati valitsi kolme 100 eurolla palkittavaa kuvaa ja ne julkaistaan satunnaisessa järjestyksessä luukuissa 22. - 24. Lue lisää täältä.

Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry kiittää jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan sekä valokuvauskilpailuun osallistuneita ja joulukalenteria seuranneita tästä vuodesta ja toivottaa kaikille
hyvää ja tunnelmallista joulua ja
värikästä kansallispukuvuotta 2021!

Joulukalenteri 2020, luukku 15

 

Kuva: Noora Niemi-Korpi
Hauhon kansallispuku

Joulukalenterin kuvat ovat Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n valokuvauskilpailun satoa. Kilpailun teema oli "Kansallispukukokonaisuus". Osa kuvista on painettu myös seinäkalenteriin. Raati valitsi kolme 100 eurolla palkittavaa kuvaa ja ne julkaistaan satunnaisessa järjestyksessä luukuissa 22. - 24. Lue lisää täältä.

Joulukalenteri 2020, luukku 12

 

Kuva: Noora Niemi-Korpi
Peräpohjolan kansallispuku

Joulukalenterin kuvat ovat Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n valokuvauskilpailun satoa. Kilpailun teema oli "Kansallispukukokonaisuus". Osa kuvista on painettu myös seinäkalenteriin. Raati valitsi kolme 100 eurolla palkittavaa kuvaa ja ne julkaistaan satunnaisessa järjestyksessä luukuissa 22. - 24. Lue lisää täältä.

Joulukalenteri 2020, luukku 7

 

Kuva: Tuula Pirinen
Lopen kansallispuku

Joulukalenterin kuvat ovat Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n valokuvauskilpailun satoa. Kilpailun teema oli "Kansallispukukokonaisuus". Osa kuvista on painettu myös seinäkalenteriin. Raati valitsi kolme 100 eurolla palkittavaa kuvaa ja ne julkaistaan satunnaisessa järjestyksessä luukuissa 22. - 24. Lue lisää täältä.

Joulukalenteri 2020, luukku 5

 

Kuva: Jaana Kataja
Alavuden kuoropuku

Joulukalenteri 2020, luukku 4

 

Kuva: Sten Sirén
Maskun seudun naisen kansallispuku ja Etelä-Pohjanmaan miehen kansallispuku

Joulukalenterin kuvat ovat Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n valokuvauskilpailun satoa. Kilpailun teema oli "Kansallispukukokonaisuus". Osa kuvista on painettu myös seinäkalenteriin. Raati valitsi kolme 100 eurolla palkittavaa kuvaa ja ne julkaistaan satunnaisessa järjestyksessä luukuissa 22. - 24. Lue lisää täältä.

Joulukalenteri 2019, luukku 14

"Hildan tykkimyssy"
Kuva: Johanna Hasu

Kuvan tykkimyssy on esikuvien ajalta. Kuvaajan ajatuksia tykkimyssyn taipaleesta:

Tuotiinko tykkimyssy tuliaisina Haminan markkinoilta?  Jäikö isäntä reissuun yön yli, vaikka oli luvannut tulla illaksi kotiin?  Että pitikö emäntää lepytellä vähän paremmilla tuliaisilla?  Vai saapuiko kylälle kiertelevä kauppamies, joka nyssäkästään levitteli silkkisiä kaunokaisia naisväen ihasteltavaksi?  Mene ja tiedä.

Ajat ja muoti muuttui.  Ei ollut myssylle enää käyttöä, eikä tyttärelle tullut pukua.  Sota vei sulhasenkin.
Kohtalo sulki tykkimyssyn vuosikymmeniksi puisen kirstun uumeniin kaikensorttisten keskeneräisten käsitöiden sekaan.

Toivo elää kituutti kuitenkin myssyn rusetin poimuissa.   Tyhjän talon kammarissa raotin kirstun kantta ja nostin ihastellen aarteen käsiini.   Siinä samassa silmilleni ryöpsähti ajatuksia raitahameista ja levyriipuksista, esiliinoista ja pirtanauhoista.  Se oli menoa.  Kirstun kansi ei enää mennyt kiinni, ja ajatusten virran pyörteet veivät minut mennessään.  

Kiitos Hilda ja mummi.  Tällä matkalla on ollut kovin mukavaa.

Joulukalenterin kuvat ovat Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n valokuvauskilpailun satoa. Kilpailun teema oli "kansallispuku ja matka". Osa kuvista on painettu myös seinäkalenteriin. Lue lisää täältä.

Joulukalenteri 2018, luukku 21: Voiko vanhan kansallispuvun kanssa käyttää uuden väristä tykkimyssyä?

Voiko vanhan 1980-luvun kansallispuvun kanssa käyttää uuden väristä tykkimyssyä?
- Pirjo Koponen -


Hei Pirjo!

Ihanaa kun puet pääsi!

Joihinkin kansallispukumalleihin on olemassa vaihtoehtoisia tykkimyssyjä. Esimerkiksi ruotsinkielisen pukualueen kansallispukuihin voi olla valinnan vaikeus päättää tykkimyssyn väriä: lukaisehan Bragen pukuesittelyistä miten eri värisiä tykkimyssyjä puvuissa voikaan olla!

Vanhaan kansallispukuun on mahdollista valmistaa uusia osia viimeisimpien ohjeiden mukaan: jos kansallispukumalli on tarkistettu, voi uuden osan valmistaa tarkistettujen ohjeiden avulla mikäli tarkistamaton ja tarkistettu puku ovat samaa tyyppiä. Niinpä esimerkiksi 1980-luvulla ommeltuun tarkistamattomaan Jyväskylän seudun eli Keski-Suomen kansallispukuun voi hyvin valmistaa vuonna 2001 julkistetun tarkistetun Keski-Suomen kansallispuvun tykkimyssyn.

Kuvassa Keski-Suomen kansallispuvun tykkimyssyt: yllä tarkistetun puvun musta ja alla tarkistamattoman puvun sininen kirjailtu myssykoppa. Kuva: Mari Varonen/Tiina Lajunen

Muutama päivä sitten vastasinkin kysymykseen miksi samasta puvusta on olemassa erinäköisiä versioita.


Ihania namusia kansallispukuisten päissä näkee
Tyyne, myssymaakari

Joulukalenteri 2018, luukku 3: Voiko tykkimyssyn tai "silkkiessun" tehdä polyesterisilkistä?

Voiko tehdä tykkimyssyn tai "silkkiessun" polyesterisilkistä?
- Anonyymi -

Hyvä anonyymi,

Kansallispukuihin on joinain aikoina käytetty erilaisia esikuvista poikkeavia ratkaisuja joko edullisemman hinnan, helppouden tai materiaalipulan vuoksi.

Nykyisin kansallispukujen osat suositellaan tehtäväksi mahdollisuuksien mukaan esikuvien mukaisista materiaaleista. Näin suosittelen minäkin, onhan jo työn määrää ajatellen järkevää panostaa materiaalin laadukkuuteen.

Mouhijärven kansallispuvun tykkimyssy on päällystetty silkkilangoilla kirjotulla silkillä. Rusettinauhojen osalta joudutaan usein vähän tinkimään, sillä silkkisiä leveitä nauhoja on hyvin vähän saatavilla.
Kuva: Soja Murto

Silkinpehmein terveisin
Tyyni

Joulukalenteri 2017, luukku 21: Montako erilaista päähinetyyppiä on suomalaisissa puvuissa?

Montako erilaista päähinetyyppiä on suomalaisissa kansallispuvuissa? - Pia

Kuvassa lääppä, säppäli, huntu, tykkimyssy ja kirjovirkattu päähine. Kuva Sanna Karvonen.

Hei Pia,

Kansallispuvuissa on runsaasti erilaisia päähineitä. Leena Holst erittelee kirjassaan Kansallispuku (2011) naisten päähineet karjalaisiin ja länsi-suomalaisiin. Nauhapäähineitä ovat tyttösten silkkinauhat, joita käytettiin myös länsi-suomessa (ei kuitenkaan suomenruotsalaiset), rippi-ikäisten säppälit, sykeröt sekä pintelit.

Kaukolan säppäli. Kuva Sini Vento.

Aikuisten päähineitä ovat hunnut, jotka alunperin olivat luterilaisten naisten käytössä, sekä sorokat eli harakat, jotka puolestaan kuuluivat ortodokseille. Sykeröitä on myös joissakin tarkistamattomissa puvuissa käytetty pelkiltään mutta nykyään niihinkin aikuinen nainen pukee hunnun. Säpsä ja natsi eli helttuhattu löytyvät myös kansallispuvuista.

Kivennavan kansallispukuun kuuluu huntu.
Kuva: Susanna Mattheiszen / Soja Murto

Raja-Karjalan naisella vasemmassa reunassa sorokka. Kuva Sanna Karvonen.

Läntisissä puvuissa yleisimmät aikuisten naisten päähineet ovat tanu eli liinalakki ja tykkimyssy. Näiden lisäksi harvinaisempia tai yksittäisistä puvuista löytyviä ovat päähinehattu, pehmeä silkkimyssy, korvamyssy, tano, tryytterö ja sarvimyssy. Kymin naisen pukuun kuuluu myös tanuliina, joka voidaan pukea tanun päälle.

Kuvassa suuripesäinen tanu (Kymin nainen) ja voimakkaan herttamainen tykkimyssy tyllipitseineen (Koillis-Savon nainen). Kuva Sanna Karvonen.

Ruotsinkielisen pukualueen korvamyssyjä. Kuva Sanna Karvonen.

Tykkimyssyn päälle voi myös halutessaan pukea silkkihuivin, valkoisen pellavahuivin (esim. Loppi) tai ruudullisen puuvillahuivin (esim. Kuopion seutu) puvusta riippuen.


Miesten kansallispuvun päähineitä ovat patalakki l. kairalakki, neulottu varraslakki, huopainen lierihattu (suomenruotsalaiset) sekä huopalääppä (Karjala), huopasilinteri ja villakankainen sekä nahkainen lippalakki. Säkylän kirjovirkattu lakki on ainoa laatuaan.

Rauman miehen pukuun kuuluu lipallinen lakki. Kuva Sini Vento.

Säkylän miehen lakki. Kuva Sanna Karvonen.

Neulottu varraslakki. Kuva Sanna Karvonen.

Kansallispukukeskus antoi vast’ikään suosituksen miesten kansallispukujen päähineiden käytöstä sisätiloissa. Sen mukaan myös mies pitää päähineensä pääosin päässä, poikkeuksena ruokapöytätilanne, kirkko ja juhlan isäntäväen tervehtiminen. Tiedote tulee myöhemmin luettavaksi Suomen kansallispukukeskuksen sivuille.

Päähineistä voit lukea lisää myös Sojan blogista: http://sukkulallajaneulalla.blogspot.fi/2015/07/ihana-kamala-paahine.html


Pikkuhiljaa jo tonttulakissa,

Tyyni


Vielä ehtii osallistua Raita ry:n joulukalenteriarvontaan!



Lähteet: Holst, L. 2011. Kansallispuku.

http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/kayttoohje.htm

http://www.kansallispuvut.fi/puvut/kuopio_np.htm

http://www.kansallispuvut.fi/puvut/kymi_np.htm

Koskimäki, A. 2010. Lopen naisen kansallispuku: Maija Stiinalta Lopen naiselle

Joulukalenteri 2017, luukku 18: Voiko neiti-ihminen käyttää tanua?

Olen neiti, voinko käyttää tanua, tykkimyssyä tai huntua, kun siis en ole naimisissa?

Nimim. Neiti

Neiti hyvä,

Kyllä voit ja se on oikein suositeltavaa. Nauhat olivat esikuvien aikaan alle rippikouluikäisten päähine. 

Etenkin Karjalassa oli erilaisia naimaikäisten neitojen päähineitä: säppäleitä ja sykeröitä ja myös läntisellä pukualueella nuoret, naimaikäiset neidot voivat käyttää vaikkapa tykkimyssyä ilman tykkiä eli pitsiosaa tai kiinnittää tanun pesään tehtävän hiussykerön ympärille silkkinauhat, jotka laskeutuivat selkään. 

Tykkimyssyjä ja tanuja Jyväskylässä Suomen käsityön museon kansallispukunäyttelyssä. Kuvassa myös muutama nuoren naisen päähine. Kuva Soja Murto.

Kivennavan säppäli. Päähine sopii alle parikymppiselle neitokaiselle. Kuva Soja Murto.

Parikymppisenä viimeistään nainen on aikuinen ja käyttää suosituksen mukaan aikuisen päähinettä riippumatta siviilisäädystä. Päähineet ovat pukukohtaisia.

Huikeita tykkimyssyn koppia Suomen käsityön museosta. Kuva Soja Murto.

Lisää aiheesta: http://sukkulallajaneulalla.blogspot.fi/2015/07/ihana-kamala-paahine.html

Kukkahattutätinne

Tyyni

Ps. Vielä ehtii osallistua Raita ry:n joulukalenteriarvontaan täyttämällä lomakkeen. Palkinnot arvotaan välipäivinä.

Joulukalenteri 2016, luukku 12: tykkimyssyn koppa, Hankasalmi

Tänään esittelemme tykkimyssyn kopan KM:KE A5396 Hankasalmi. Se on myös talletettu Suomen kansallismuseon kokoelmiin. Koppa on kookas, isokorvakkainen, yksivärisellä petroolinsinisellä silkillä päällystetty ja ruskealla, voimakaskierteisellä silkkilangalla kirjottu.

Koppa on päällystetty petroolinsinisellä silkillä ja kirjottu ketjupistoin
ruskeansävyisellä, voimakaskierteisellä silkkilangalla.
Kuva: Tuula Pärnänen

Tykkimyssyn koppa KM:KE A5396 takaa.
Kuva: Tuula Pärnänen

Kansallismuseon kokoelmiin talletettuja tykkimyssyn koppia.
Koppa KM:KE A5396 Hankasalmi oikealla keskellä.
Kuva: Tuula Pärnänen

Tykkimyssy A5396 valittiin esikuvaksi tarkistettaessa Hankasalmen kansallispukua, jonka ohjeita ja materiaaleja välittää Hankasalmen Kalevalaiset Naiset ry.
Lisätiedustelut Liisa Kokko p. 040 578 3190 ja Ritva Hänninen p. 040 538 2146


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Tuula

Joulukalenteri 2016, luukku 8: tykkimyssy ja pitsi, Loppi

Hämeen museon kokoelmaan talletettiin 9.7.1907 kaksi tykkimyssyä Lopelta: viheriäsävyinen kirjailtu pellavavuorinen tykkimyssy HM 127:11 ja tummansininen tykkimyssy pitseineen HM 127:12. Molemmat tykkimyssyt ovat Syrjän tilalta Sajaniemen kylästä.

Jokainen museoon luovutettu kokonaisuus on kirjattu tarkkaan (museokoodi HM 127).
Kuva Minna Koskinen

Jokaisesta vaatekappaleesta on yksityiskohdat kirjattu erittäin tarkasti. Tykkimyssyn HM 127:11 mukana oli myös värillinen silkkinen timppi: "Samaan kuuluu vielä värillisestä silkistä "otsanauha", johon myssy nuppineuloilla kiinitettiin, kun hiukset olivat ylöskampatut (päälaelle)"

Kaikki museotalletuksen esineet on selostettu yksityiskohtaisesti,
tässä selostus HM 127:11-12 osalta. Kuva Minna Koskinen 

Viheriäisestä silkistä tehty tykkimyssy on sisäpuoleltaan varsin huonossa kunnossa. Mitenkäs luette tuolta kauniista käsinkirjoitetusta tekstistä, oliko kirjailut tehty koneella vai koneetta?

Viheriäsävyinen tykkimyssy HM 127:1. Kuva Tampereen museon kokoelmista, Marika Tamminen 2010

Esikuvasta puvuksi, työvaiheita on monta. Nämä esikuvat olivat niin hyvässä kunnossa, että niitä voitiin näinkin käsitellä.

Marjo Vainio kopioi tykkimyssystä HM 127:11 kirjonnan kuvioita työohjetta varten.
(kuva Minna Koskinen)

Toinen esikuvatykkimyssy on arkistokuvauksen mukaan tehty Sinisestä silkistä, vuori mustan ja sinisen kirjavaa pumpulikankasta, pahvi sisässä, käsin ommeltu yksinkertaisia silkkilankakoristeita. Yläpuolella silkkinauha, alareunassa valkoinen koneella kudottu pitsi.

Mainittu alareuna lienee todellisuudesssa tykkimyssyn etureuna ja koneella kudottu pitsi on oheisessa kuvassa näkyvä tyllille pujoteltu pitsi. Mikähän on mahtanut olla vuonna 1907 esineitä arkistolomakkeelle kuvailleen henkilön tykkimyssytuntemus? Samalla herää epäilys käsityötekniikoiden tuntemuksesta, tasainen ja siisti käsin kirjailtu on voitu virheellisesti tulkita koneella tehdyksi.

Lopen Syrjän tilalta Hämeen museoon 1907 talletettu tummansininen tykkimyssy HM 127:12.
Kuva: Minna Koskinen

Tummansinisen tykkimyssyn HM 127:12 mukana talletettiin myös tyllille pujoteltu tykkipitsi.

Tummansinisen tykkimyssyn HM 127:12 mukana talletettiin myös tyllille pujoteltu tykkipitsi (HM numeroimaton).
Kuva: Minna Koskinen

Nämä tykkimyssyt olivat esikuvina Lopen naisen kansallispuvun tykkimyssylle. Pukuun kuuluu kaksi tykkimyssyä ja kaksi pitsivaihtoehtoa.  Lopen puvun kankaita, kaavoja ja työohjeita välittää Minna Koskinen, minna.koskinen@ppb.inet.fi, puh. 0400 778 411



Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Kirsi

Joulukalenteri 2016, luukku 2: tykkimyssy, Virolahti

Tämä virolahtelainen, yksityishenkilön hallussa oleva tykkimyssy on tyypillinen Virolahti-Vehkalahti-Sippola -tienoiden myssy. Pohja on litteänmallinen ja päällystetty yhteen ommelluilla leveillä, tehdasvalmisteisilla kukkakuvioisilla nauhoilla. Samasta nauhasta on rusetti, josta puolimetriset nauhat riippuvat pitkin selkää.

Virolahtelainen tykkimyssy, yksityiskokoelma.
Kuva: Soja Murto

Myssyn pohja on tehty sanomalehtiä yhteen liisteröimällä ja sen vuori on puuvillaista painokangasta. Kolme laskosta myssyn takaosan molemmin puolin ovat melko suoria. Myssyn reuna on huoliteltu mustalla nauhalla.

Tykkimyssyn vuori on painettua puuvillaa ja sen alta pilkottaa sanomalehti.
Kuva: Soja Murto

Näitä myssyjä on säilynyt runsaasti ja niitä on ainakin valko-, puna- ja mustapohjaisina. Kuviot ovat tyypillisesti kukkakimppuja.

Myssyn reuna on huoliteltu mustalla nauhalla.
Kuva: Soja Murto

Tällä hetkellä esikuvan mukaista nauhaa ei ole saatavilla, joten Virolahden ja sisarustensa myssyt päällystetään joko yksivärisellä, kukkakuvioisella nauhalla tai täydemmäksi kuvioidulla värikkäällä nauhalla.

Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Soja

Joulukalenteri 2015, 16. luukku: Tuulikki Matikainen

Kun minusta tuli kansallispukulainen…

Löysin kolmevuotiaana äitini vaatekomerosta ihmeellisen asian. Se oli punainen, kirjailtu myssy, jonka takana oli monivärinen rusetti ja se sijaitsi ylähyllyllä päällystetystä rautalangasta väännetyn hattutelineen päällä. Otin tuolin ja kiipesin yltääkseni katsomaan tuota ihanuutta. Äitini tuli keittiöstä ja kysyi, miksi olin kiivennyt tuolille. Osoitin sormellani punaista ihanuutta. Äitini otti myssyn hyllyltä ja antoi minun silittää sitä. Samalla hän kertoi, että myssy oli Härmän kansallispuvun tykkimyssy ja että sitä käytettiin kansallispuvun kanssa. Sillä hetkellä minä sain kansallispukukärpäsen pureman, vaikka sitä en silloin itse ymmärtänytkään. Kävin salaa silittämässä myssyä aina, kun vain muistin. Onnekseni minulla näyttää olleen puhtaat kädet, sillä myssy on edelleen tallessa ja se on yllättävän siisti.

Ensimmäistä pukuani pääsin tekemään äitini kanssa 11-vuotiaana, kun koulussani toimi kanteleensoiton ryhmä, jossa soitin ja esiintymisasuksi piti olla kansallispuku. Niinpä äitini pienensi minulle isommasta puvusta sopivan ja ompelin itse siihen hameen sopivaksi.

Kansallispuvut astuivat sitten isommin kuvaan 16-vuotiaana, kun aloitin Savonlinnan Taidelukiossa kuvataidelinjalla ja tutustuin tekstiilitaiteeseen Marja Onnukan johdolla. Tästä alkoi perehtyminen kansalliseen kulttuuriin. Myöhemmin kotiteollisuuskoulussa innostukseni jatkui ja opettajani sanoi tuolloin, että kirjontajälkeni on kaunis ja että minun kannattaa ehdottomasti hyödyntää tätä taitoani tulevaisuudessa. Ensimmäisen kansallispuvun mittatilaustyönä tein keväällä 1985. Nyt olen siis valmistanut pukuja jo yli kolmekymmentä vuotta. Erikoisesti olen rakastanut kirjontatöitä ja teen niitä joihinkin pukuihin ihan huvikseni ilman, että kukaan on niitä edes tilannut. Useimmiten aika on tavaralle paikan löytänyt.

Olen kutonut kansallispukukankaita vain omiin pukuihini, sillä minä olen ehdottomasti ompelija, en kutoja. Kutominen on ollut sen vuoksi hyvä asia, että olen oppinut, miten hyvä kansallispukukangas rakentuu. Olen ylpeä kutomistani kankaista, mutta en missään tapauksessa kutoisi kankaita kenellekään muille. Suutari pysyköön lestissään.

Tuulikki Muolaan sarkaviitta sylissään Kuopion korttelimuseon pihalla kauniina kesäpäivänä. Päällä on äidin entinen, uudistettu Etelä-Pohjanmaan kansallispuku ja päässä se kolmevuotiaana lumonnut myssy.

Asun Rantasalmella Etelä-Savossa. Toimin aiemmin Rantasalmen Karjala-seura ry:n nuorisojaoston kansallispukuneuvojana ja tein kansallispukuja päätyökseni, mutta tällä hetkellä ompelen kansallispukuja rehtorin työni ohella niin paljon kuin ehdin. Teen myös myssynkoppia ja joskus myös neulon kansallispukuun tarvittavia osia. Lisäksi toimin opettajana kansallispukukursseilla, luennoin puvuista ja pukuhistoriasta sekä huolehdin Rantasalmen kunnan vuokrapukujen huollosta ja vuokrauksesta. Minut tavoittaa parhaiten puhelimella, 0407157224 tai sähköpostilla tuulikki.matikainen@gmail.com. Teen läheistä yhteistyötä kankaankutoja Tiina Lajusen kanssa, mutta myös monen muun kansallispukualan kollegan kanssa.

Joulukalenteri 2015, 7. luukku: Pits-Priia

Vietettiin 44. pitsiviikkoa. Nyplääjäpatsaalla otettiin kesäinen kuva.
Aulikki Kartano (vas.) ja Katriina Salo (oik.) olivat olleet airueina avajaisissa.
Jotakin tosi mukavaa oli keskustelun alla iloisuudesta päätellen.
Edustusasuna heillä on Rauman seudun naisenpuku ihanalla päähineellä
jossa Frimodigpitsi joka tulee esille loistavana kuten kantajansakin.
Aulikki on valmistanut pukunsa itse ja saanut edustaa mm. isänmaallisissa
tilaisuuksissa kotiseutuaan tehden puvulle näin tunnettavuutta.


Kun olemme Raumalta niin voimme tuoda esille määrätyn erikoisuuden:
myymälästämme Pits-Priiasta taikka netin kautta nyplaajat@nyplaajat.net
tilaamalla voitte hankkia kansallispukuraadin hyväksymät
valmiit pahvimallit Frimodig ja Floderi tykkimyssynpitseihin sekä näihin
sopivat langat. Edellämainitut pitsit löytyvät myös varastosta valmiina.

Lämpimin pitsirikkain jouluterveisin Pits-Priian väki

Joulukalenteri 2015, 4. luukku: Seija Pesonen

Töetä tehhessä tulloo välillä päeviä, jollon väsyttää… taekka iha vua kehtuuttaa. Ee huvittasj tehhä mittää. Jottae on keksittävä, ettei mänis iha lorvimiseks. 

Onneks kansallispukkuin valamistamine on nii monjpuolista ja kiinnostavvoo, jotta aena löötyy mieleistä hommoo. Ruvetaan vaekkapa kirjomaan. Ketjupistoja, etupistoja, ristipistoja… laetetaa aevot narikkaa ja annetaan neolan suihkia pistosta toesee. Naatiskellaan.

No eehä tämä kansallispukkuin teko ou pelekkee ketjupistoilla tanssimista, vaekka tuosta äskösestä voes hättäesimmät semmosta kuvitella. Kyllä sitä pittää välillä ommella nii essua, paetoo, hametta ku hoosua ja liiviäe ennen kun on puku valamis. Kun on kirjonnat, reekäompeleet, naahat ja muut hienouvet valamiina, siinä passoo ommella koko puku kassaan. Toesinaan tuas asijakas tarvihtoo pelekän paejjan taekka piähineen pukusa täävennykseks. Kyllä sekkii onnistuu. Eekä mäne sormi suuhun, vaekka pitäsj kunnostoo vanaha perintöpuku taekka semmonen  kuapissa kutistunut kansallispuku käättökuntoseks.

Ota tokj yhteyttä, jos out kokonaesen puvun tae jonnii puvun osan tarpeessa, nii neovotellaan. Ja ossoon minä jollae laella suomeekii, ettei tarvihe tulukkia enstöekseen ruveta ehtimää.

Ylä-Savon tykkimyssy

Kansallispukuompelimo

Seija Pesonen

Komuntie 50

86800 Pyhäsalmi

Puh. 040-542 80 90

seija.pesonen(at)outlook.com

Tykkimyssyn pukeminen

Timppi on tykkimyssyn pukemisen apuväline. Se on ainaoikein poikittain esim. karkeasta pellava- tai puuvillalangasta neulottu kaitale. Leveys voi olla esim. 2-4 cm. Pituus on sellainen, että timppi ylettää pään ympäri ja niskassa vähän matkaa päällekkäin. Timppi voi lla joku luonnonvärinen, tummempi tai vaaleampi vaikkapa tukan värin mukaan.

Tykkimyssyn pukemiseen tarvittaisiin tukka, joka ylettää nutturalle, sykerölle. Tässä voidaan kuitenkin vähän "huijata", koska kansallispuvun on oltava puettavissa nykyihmiselle. Lyhyen tukan saa vedettyä timpin avulla edestä päätä myöten. Timppi pyöräytetään paikoilleen niin, että se pysyy napakasti, vetää tukan edestä taaksepäin ja asettuu takana niskaan. Niskassa timpin päät menevät päällekkäin ja kiinnitetään nuppineulalla. Takana hiukset joko nostetaan ylöspäin, jos niissä riittää siihen pituus, tai asetellaan kauniisti, osittain timpin alle työntäen.

Tykkimyssyn kopan sisään tarvitaan suurempi tai pienempi hiussykerö. Jos omaa tukkaa on tarpeeksi, tehdään sopivan kokoinen sykerö siitä. Jokaisen täytyy kokeilemalla oman myssynsä ja tukkansa kanssa etsiä sopiva koko ja paikka sykerölle. Jos tukkaa jää yli, tehdään toinen sykerö niskaan niin, että myssyn takareuna nojaa siihen.

Jos taas tukkaa ei ole tarpeeksi edes myssyn sisään tulevaan sykeröön, on ainakin kaksi vaihtoehtoa:

1. Tee langoista tai räsyistä palmikko (kokeile palmikon sopiva paksuus ja pituus oman myssysi/tukkasi kanssa - n. 1,5 cm leveä, pullea palmikko ehkä 20-25 cm pitkänä saattaisi olla sopiva). Laita tukkalenksulla omaan tukkaasi pieni hiustupsu, "ponnari", oikeaan kohtaan päätä (siis siihen kohtaan, joka jää myssyn tilavimpaan kohtaan myssyn alle). Pujota lankapalmikko samaan hiuslenksuun ja pyöräytä sykerölle.

2. Jos tukassa on edes vähän pituutta, voit käyttää vaihtoehtoisesti tarrapapiljottia vastaavassa kohdassa.

Nyt pohjustukset ovat valmiit.
Tykkipitsi on irrallaan myssystä. Se tärkätään kovaksi ja kuivatetaan/silitetään kauniisti kaarevaksi, päätä myötäileväksi. Tykki asetetaan päähän sileästi. Tykin leveydestä ja myssyn paikasta riippuen tykin etureuna asettuu hiusrajan tuntumaan. Tykki kiinnitetään timppiin (valkeapäisillä) nuppineuloilla.

Jos rusetti on irrallinen, kiinnitä se tässä vaiheessa neulalla myssyn takareunan keskelle.
Myssyssä on "jännitys", joka säilyy, kun myssyä säilytetään oikein: pyöreä puoli alustaa vasten ja korvallisten kohdalta sidottuna. Tuon jännityksen ansiosta myssyn korvalliset puristuvat päähän. Myssyn reunat asettuvat päätä vasten. Asemoi myssy sykerön ja pitsin suhteen oikeaan kohtaan. Myssyn takareunassa olevilla kiristysnauhoilla/-nyöreillä voi vähän muokata myssyn muotoa. Sido kiristysnauhat yhteen. Jos ne ovat tarpeeksi pitkät, ne voi sitoa niin löysälle, että myssyn voi "ripustaa" sykeröön tuosta lenkistä.

Venytä varovasti korvallisia auki ja aseta myssy päähän. Useimmat myssyt pysyvät näin päässä. Kovassa menossa tai jos myssy on hivenen väärän muotoinen, sitä pitää kiinnittää paremmin. Uskaliaimmat työntävät myssyn laskosten pohjasta pitkät hattuneulat molemmin puolin myssyn läpi sykeröön. Voit myös kiinnittää myssyn silkkiä varoen etureunoistaan myssyn värisillä nuppineuloilla tykin läpi timppiin.

Oio vielä rusetti kauniiksi.

Kuvat: Sisko-Liisa Häyhä, paitsi 2. kuva: Tuula Pärnänen

Tämä teksti on alunperin julkaistu Kansallispukufoorumilla.