Joulukalenteri 2018, luukku 15: Voinko käyttää huivia kansallispukuni kanssa?

Voiko kansallispuvun kanssa käyttää hartioilla huivia, vaikka pukuun ei sellaista virallisesti kuuluisi esim. Etelä-Savo, Sulkava? Jos voi, niin millainen olisi sopiva?
- Tutunen -

Hei vaan, Tutunen!

Onpa ihanaa, että mietit huivilla koreilemista! Jo vain voi huivin pukea sekä Etelä-Savon että Sulkavan kansallispukuihin. Etelä-Savon kansallispuvun osaksi on puvun koonnut professori Toini-Inkeri Kaukonen maininnutkin silkkihuivin.

Kyllä sellainen kävisi myös Sulkavan kansallispukuun (sekä vanhempaan että uusittuun malliin).

Suomenkielisen pukualueen kansallispukukonsultti Taina Kangas Suomen kansallispukukeskuksesta kertoi, että kansallispukuraadin hyväksymien uusien ja tarkistettujen kansallispukujen osien kanssa toimitaan puvun kokonaissuunnitelman mukaisesti ja tieto löytyy lähes kaikkiin pukuihin Kansallispuvut.fi -sivustolta.

Kuva: Riikka Lempiäinen

Pääsääntöisesti länsisuomalaisten pukujen kanssa voi käyttää kansallispukuihin sopivia kuosiinkudottuja yksivärisiä tai ruudullisia silkkihuiveja. On toki muutamia poikkeuksia: joidenkin pukujen kanssa käytetään esimerkiksi valkoista pellavapalttinaista ja joidenkin kanssa ruudullista puuvillahuivia ja nämä poikkeukset selviävät puvun kokonaissuunnitelmasta. Valtaosaan karjalaisista puvuista ei tämän hetken tietojen mukaan suositella huivia.

Ruotsinkielisen pukualueen pukuihin voi pukea silkkihuivin ja joihinkin myös villaisen kukkakuvioisen huivin, minkä voi varmistaa kysymällä Bragen pukutoimistosta kansallispukukonsultti Maria Lindéniltä.

Kuva: Inga Pihlhjerta

Kansallispukuihin sopivia kuosiinkudottuja yksivärisiä ja ruudullisia silkkihuiveja myyvät Suomessa Brage, Suomen perinnetekstiilit ja Silkkituonti Sorri.

Ruudullisia puuvillahuiveja voi kysyä kyseisen kansallispukumallin kodista ja kansallispukukankaiden kutojilta.

Huivi napakasti leuan alla,
Tyyni

Joulukalenteri 2018, luukku 14: Kuka saa kutoa kansallispukukankaita?

Kuka saa kutoa kansallispukukankaita? - Marsu -

Parahin Marsu,

Kysymyksesi on hyvä eli osittain vähän hankala vastattava. Noin pääsääntöisesti käsinkudottaviin kansallispukukankaisiin on ostettavissa kudontaohjeet, jotka on tarkoitettu yksityisasiakkaille. Se tarkoittaa sitä, että niillä saa kutoa itselleen, omaan käyttöön kansallispukukangasta. Joidenkin pukujen kohdalla myyjä on linjannut niin, että he toimittavat vain valmista kangasta, eivät ohjeita. Se voi johtua esimerkiksi kankaan haastavuudesta tai siitä, että myyjien on saatava jollain konstilla pukujen myynti kannattamaan ja valmiin kankaan myynti voi olla se konsti. 

Kuva: Soja Murto

Meillähän on myös yrittäjiä, jotka kutovat kansallispukukankaita tilauksesta ja vielä joitakin opistojen kursseja, joissa voi kutoa kansallispukukankaita. Jos opiskelija ostaa ohjeen itselleen ja käyttää sitä vain itse, hän tietysti voi ostaa ohjeen ihan normaalisti. Jos taas yrittäjä kutoo asiakkaille tai opisto (tai opettaja) ostaa kurssilaisten käyttöön ohjeet, tulee hinta-asia neuvotella myyjän kanssa erikseen. Tämä sama koskee tietenkin myös kansallispukujen ompelua ja kaikkia muitakin ohjeita ja kaavoja.

Vielä on lisättävä sellainen huomio, että hyvin monet kudontaohjeet eivät ole tällä hetkellä ajan tasalla johtuen monien kansallispuvuissa käytettävien lankojen poistumisesta markkinoilta. Tämä on hyvä huomioida, varsinkin jos käyttää aiemmin hankittuja ohjeita.

Mitä taas tulee siihen, kuka saa kutoa kansallispukukankaita, niin vastaus taitaa olla, että suurinta osaa kuka vain. Itselleen saa kutoa kaikkea, mihin saa ohjeet. Ammattikutojille meillä ei (vielä) ole ammattipätevyyskorttia tai muuta systeemiä, joka määrittelisi kutojan taitotason. Muistutan kuitenkin, että kankaistakin löytyy monenlaista haastavuusastetta ja ihan kaikki eivät pysty kutomaan ihan kaikkea.

Sukkulat suhisten,
Tyyni

Joulukalenteri 2018, luukku 13: Miten syntyi Tyynin puku ja Raitojen raita?

Kuka on tehnyt pukusi?
- Ruut Kylmälä -

Mistä puvusta printtikangas on saanut ideansa?
- Outi Sipilä -


Hei Ruut ja Outi!

Toimin Raita ry:n edustustehtävissä puvussa, jonka on valmistanut Pia Ala-Äijälä. Se on upea, kansanomainen puku, muttei virallinen kansallispuku. Tahtoisin pukuun vielä essun, mutten ole päättänyt olisiko se silkkinen, pellavainen, painokankainen... Ehkä useampi essu eri tilaisuuksiin?

Puvun ompelu osoittautui minulle vähän haasteelliseksi ompelutehtäväksi, joten pyysin apua. Jos sinustakin tuntuu, että olisi ihana saada oma puku, mutta taidot eivät ehkä riitä, niin kurkkaa KANSALLISPUKU - FOLKDRÄKT -facebook-ryhmästä lista valmistajista tai opetusryhmistä.

Hamekankaani värit ovat peräisin Raita ry:n logosta, jonka on suunnitellut Laura Hannula. Logosta Soja Murto-Hartikainen kutoi ensin pienen palan kangasta, joka sitten muutettiin kuosiksi ja printattiin kankaalle. Aika hienoa! Kangasta tehtiin pakka ja se on jo loppuunmyyty.

Laura Hannulan suunnittelema Raidan logo, joka toimi Raitojen raita -kankaan lähtökohtana.

Pukuni on tehnyt Pia Ala-Äijälä ja hän myös otti tämän kuvan.

Värikästä torstaita toivottelee
Tyyni

Joulukalenteri 2018, luukku 12: Juhlatilaisuudet, missä kansallispukua pidetään?

Juhlatilaisuudet, missä kansallispukua pidetään?
- Jaana Jähi -



Hei Jaana!

Oi, kansallispukua voi pitää monenlaisissa tilaisuuksissa!

Kansallispuku on juhlapuku. Se sopii niin häihin, syntymäpäiville, lakkiaisiin, rippijuhliin, ristiäisiin, koulun kevät- ja joulujuhliin, juhannusjuhliin, itsenäisyyspäivän juhliin, kotiseutujuhliin, yhdistysten juhliin, näyttelyn avajaisiin… lista on loputon.

Ystäväni Soja on tiivistänyt blogissaan asian näin: “Mikä vain juhlatilaisuus, minne mies voisi mennä tummassa puvussa tai sitä komeammassa asussa, on sopiva juhla kansallispuvulle”. Äitini puolestaan on todennut, että vaatteet tekevät juhlan ja asuvalinnallaan voi osoittaa juhlien järjestäjälle, miten paljon tilaisuutta arvostaa. Hyviä huomiota nämäkin, jos pohtii, onko kansallispuku “liian pramea” johonkin tilaisuuteen.

Lepsämän Nuorisoseuran 70-vuotisjuhlallisuudet Nurmijärvellä vuonna 1997. Aila ja Matti Metsä-mähkä onnittelemassa.

Kuva: Nurmijärven museo, CC BY-NC-ND 4.0 lisensoitu kuva

Aleksis Kiven 150-vuotisjuhlatilaisuus Nurmijärven Kirkonkylässä vuonna 1984.
Kuva: Jorma Koskenlaakso, Nurmijärven museo, CC BY-NC-ND 4.0 lisensoitu kuva

Kesähäät Joutsenon emäntäkoululla vuonna 1976; hääpari ja vieraat tanssivat, haitarinsoittaja soittaa musiikkia.

Kuva: Aarne A. Mikonsaari, Lappeenrannan museot, CC BY-NC-ND 4.0 lisensoitu kuva

Juhlimisiin iloisesti kansallispuvussa!

Tyyni



Ps. Soja on kyllä pohtinut kansallispuvun juhlakäyttöä monisanaisemminkin, koko hänen blogitekstinsä voit lukea täältä.

Joulukalenteri 2018, luukku 11: Miksi ompelulankoina käytetään pellavaa tai puuvillaa eikä polyesteriä?

Miksi ompelulankoina käytetään pellavaa tai puuvillaa eikä polyesteriä?
- anonyymi -

Hyvä nimetön,

Kansallispukujen valmistuksessa yritetään mahdollisuuksien mukaan käyttää esikuvien mukaisia materiaaleja silloin, kun niitä on saatavilla. Syy on se, että myös tekniikoissa, rakenteissa ja muodossa pyritään esikuvanmukaisuuteen ja se onnistuu vain samantyyppisillä langoilla, kuin esikuvissa on käytetty. Kansanomaisessa ompelussahan ei pyritä sileään ja näkymättömään saumaan, vaan kaikki ompeleet paitsi kiinnittävät, myös koristavat. Pellavalangalla käsin ompeleminen on myös helpompaa ja miellyttävämpää kuin polyesterlangalla, kun vain oppii, miten pellavaa kannattaa käsitellä. Laiskansäie eli turhan pitkä lankapätkä hiutuu ennen aikojaan. Pellavalankaa voi myös kevyesti vahata mehiläisvahalla. Kansallispukujen ompelussa käytetään nypläyslankoja niiden kestävyyden ja sileyden vuoksi. Pellavalangalla ommellessa jokainen pisto kiristyy paikoilleen sen sijaan, että luistaisi ja sauma löystyisi. Pellavalangalla ommeltu sauma on hyvin kestävä, minkä jokainen purkamaan joutunut tietää.

Saumaa pellavalangalla Saarijärven hameeseen.
Kuva: Soja Murto

Kansallispukujahan ommellaan myös ompelukoneella. Silloin puuvillainen ompelulanka on kansallispukukankaille lempeämpi vaihtoehto kuin polyesteri.

Ompeleenrytmikkäin terveisin
Tyyni

Joulukalenteri 2018, luukku 10: Missä kansallispuvussa on eniten osia?

Missä kansallispuvussa on laajin variaatio eri osia/vaihtoehtoja?
- Tekemistä pidemmäksikin ajaksi -

Hyvä kysyjä,

sydäntäni lämmittää palosi kansallispukujen tekemiseen! Kansallispukuihin pyritään nykyisin tekemään vaihtoehtoisia osia ja niinpä niitä yleensä on puvuissa kaikkiaan viitisentoista. Tietääkseni suurin määrä osia on Joutsenon naisen kansallispuvussa, 21 osaa. Työn määrässä mitattuna on toki suuritöisempiäkin pukuja: äyrämöispukujen kirjonnoissa riittää puuhaa ja kaikki sukkavaihtoehdot mukaan lukien Kivennavan äyrämöispuvussakin on 17 osaa. Hommaa riittää toki Joutsenon esiliinassakin.

Joutsenon revinnäistä ja nyytinkejä Joutsenon esiliinassa.
Kuva: Soja Murto

Ompelun iloa toivotellen
Tyyni

Joulukalenteri 2018, luukku 9: Miksi erilaisia paitamateriaaleja on niin monta?

Miksi erilaisia paitamateriaaleja on niin monta ja miksi "virallisten tahojen" myymät pellavat maksaa paljon enemmän kuin mun lähikangaskaupassa oleva pellava?
- anonyymi -


Hei vaan, anonyymi paitakankaiden pyörryttämä!

Olen huomannut, että useimmat kansallispukujen paidat on koristeltu ihastuttavasti nirkoilla, ronkkauksilla, muilla kirjonnoilla ja hapsuilla. Niiden valmistamiseen ja paidan pitkien saumojen ompeluun menee paljon aikaa. Jotta paita olisi juhlakuntoinen, se pestään mielellään jokaisen käytön jälkeen. Käyttö ja pesu kuluttaa kangasta. Olen nähnyt paidan, joka muutaman vuoden melko ahkeran käytön jälkeen hiutui taitteistaan puhki, koska kangas oli heikkoa. Eikö ole harmi, että niin suuri työ meni hukkaan?

Tässä Mäntyharjun seudun ja Etelä-Savon naisen kansallispukujen ylispaidassa on monenlaista kaunista: reikäommelta, ronkkauksia ja vetopoimutuksia. Ethän haluaisi menettää tätä kauneutta heikkolaatuisen paitakankaan vuoksi?
Kuva: Soja Murto

Kansallispukukäyttöön hyväksi havaittuja paitakankaita on monenlaisia. Useimmiten käytetään tiivistä, ryhdikästä pellava- tai puolipellavapalttinaa. Se on miellyttävää ommella käsin ja siihen saa kauniit saumat ja päärmeet. Myös monet kirjonnat ja reikäompeleet luonnistuvat sen kankaan tiheyteen. Kangas on laadukasta, tasaista, aivan kuin esivanhempiemme käyttämät hienot paitojen esillä olevien ylisten aivinat. Tällainen kangas on käytössäkin hyvää.

Joihinkin tiettyihin kirjontoihin suositellaan kuhunkin sopivaa kangasta. Voi siis olla, että paidan rannekkeisiin on parempi käyttää erilaista kangasta kuin miehustaan ja hihoihin. Erityistä rekonpohjakangasta on saatavilla kannaksen äyrämöispukujen rekkojen kirjailemista varten. Pitkän paidan alaosa eli hameen alle jäävät aliset voivat hyvin olla jotain karkeampaa kangasta.

Jääsken naisen kansallispuvun kauluskaitale on hyvin tiivistä puuvillapalttinaa, johon kirjonta toistuu oikean kokoisena. Muuten paita on tiivistä ja hienoa pellavapalttinaa.
Kuva: Susanna Mattheiszen

Vilkaisepa miten monenlaisia kirjailuja ja kangaslaatuja on Tuutarin kansallispuvun paidassa! Osa näistä paitakankaista on käsin kudottuja.

Paitakangasta käytetään myös liinalakkeihin, huntuihin ja esiliinoihin. Niihinkin on havaittu hyviksi tietyt kangaslaadut.

Puvun myyjätaho ja kansallispukukurssin opettaja osaavat suositella sinulle sopivaa laadukasta kangasta. Kangas saattaa hyvinkin olla laatunsa vuoksi tyyriimpää kuin lähikangaskauppasi pakalla, mutta voit olla varma, että se soveltuu työhösi ja kestää käyttöä.

Esiäitien hienoja paitakankaita ihmetellen,

Tyyni