Joulukalenteri 2015, 10. luukku: Suomen Perinnetekstiilit

Tuoretta pitsiä, uusia taitoja, silti vanha juttu.

Suomen Perinnetekstiilien aloittaessa kesällä toimintansa saimme tilauksen Keski-Karjalan ja Parikkalan esiliinoissa käytetystä pitsistä. Ei voi sanoa, että iskuhapsun valmistus olisi ollut muistissa parhaimmin tai tuttu taito meille täällä. Lisäksi kaikki mahdolliset ohjeet, tavarat ja tarvikkeet tuntuivat olevan hukassa toiminnan alkumetreillä, välillä kolme ihmistä etsi hyllyistä samaa tavaraa kahteen kertaan, eikä siltikään tuntunut löytyvän.

Tarvikkeet ja ohjeet löytyivät ja hapsu päästiin iskemään, ja kuinka ollakaan ensimmäisestä pitsistä saimme maanantaimallikappaleen, kun ohjeissa mainittu 4 cm sekä tietty määrä lankoja ei oikein täsmännyt ja mietimme miten 90 cm pitsi käy 70 cm leveään esiliinaan. Emme lannistuneet, vaan iskimme sitkeästi hapsun uudelleen, ja nyt saatiin hyvä kappale. Tämähän ei tietysti riittänyt, vaan hapsu piti vielä ommella nipuiksi. Samalla todettiin, että iskuhapsun valmistusohje kaipasi kipeästi uusimista ja siitäkin tehtiin uusi versio. Jälkikäteen löytyi sitten useita mallikappaleita valmiista pitsistä, jotka ovat kylläkin taas jossain laatikkomeremme perukoilla.

Uusi perustettu yritys, Suomen Perinnetekstiilit Oy on jatkanut kesäkuun alussa 2015 Vuorelman perinteitä painopistealueenaan kansallispuvut, niiden materiaalit sekä ryijyt ja langat. Yritys toimii edelleen Järvelässä pienemmissä toimitiloissa. Meidät tavoittaa sähköpostilla helmi@vuorelma.fi, verkkosivujen kautta www.vuorelma.net tai puhelimitse 03877780.

Joulukalenteri 2015, 9. luukku: Helsingin työväenopisto, Inga Pihlhjerta

Kansallispukutuntsarit!

Kansallispukukurssini opiskelijat osaavat jo odottaa; jossain vaiheessa vuotta pidämme kansallispukutuntsarit.

Osio 1. Aloitellaan tehtävällä, jossa voi selvitä ihan kivasti arvaamallakin ja toki kaikille jokunen sana on tuttu. Tarkoituksella laitan helppoja, mutta myös jokusen haastavamman. Tarkistamisvaiheessa katsotaan kuvia tai tilkkuja, että kaikki sanat tulevat selviksi. Joskus käytän valintatehtäviä, joissa oikea vastaus on a, b, c tai d.

Osiossa 2 tarkastellaan nyt päähineitä. Yhtä hyvin voisi kysyä vaikka esiliinoista. Samalla tulee kerratuksi tykkimyssyt, hunnut, tanut, säpsät ja sorokat sekä iän ja siviilisäädyn vaikutus pukeutumiseen.

Osio 3 opettaa ja kertaa kankaiden nimityksiä. Opettelemme muistamaan, että Hämeen ruudullinen liivi on kalminkkia ja hamekangas on usein parkkumia. Arvuuttelu ja/tai tunnistaminen tapahtuu kangasnäytteiden avulla.

Osiossa 4 on oikeastaan parempi, jos pystyy kuvasta päättelemään, onko puku esim. savolainen vai Etelä-Pohjanmaalta. Puvun nimestäkin saa pisteen. Joskus teen jekkua ja ujutan kuviin jonkun ihan muun asun, kuten Suomi-Puvun tai vaikkapa norjalaisen kansallispuvun. Silloin pisteet saa, jos tietää, että kyseessä ei ole suomalainen kansallispuku.

Kun kerron, että tänään on pukutuntsarit, opiskelijat hieman kiljuvat että voi eiiii, mutta aina kaikki vastaavat. Useimmiten saavat lopuksi itse tarkistaa omat vastauksensa ja laskea pisteet. Kysyn saiko kuinka moni täydet pisteet, kuinka moni 35–40 jne. Samalla keskustellaan, että on ihan hyvä, jos 7 vuotta kurssilla käynyt saa enemmän pisteitä kuin syksyllä aloittanut.

Minusta tuntsarit on kiva tapa kerrata asioita! Kysymykset voi laatia sen mukaan, mitä yhdessä tunneilla on käsitelty. Tuntsarit ovat myös palvelus niille, jotka joutuvat joskus olemaan pois tunneilta.

Mikä päähine? Naisen vai tytön? Läntinen vai karjalainen?

Mitähän kangasta tämä on?

Mikä puku ja onko se läntinen, karjalainen (äyrämöis- vai savakkopuku),
savolainen, pohjalainen vai ruotsinkielisen alueen puku?

KM käsityönopettaja Inga Pihlhjerta

Johtava käsityönopettaja Helsingin työväenopistossa ja kansallispukuraadin puheenjohtaja.

Olen opettanut kansallispukujen valmistusta työväenopistossa 80-luvun lopulta alkaen.

Joulukalenteri 2015, 8. luukku: Lajulan kangastupa

Kutomisen saloja


Mielessäni kuuntelen ja lasken: yyyk - si, kaaak - si, ko-ool - me, ne-eel - jä, mittanauha käteen, yksi millimetri kudottu, sukkulan vaihto, yyyk - si, kaaak - si, ko-ool - me ja poimintaviriö.


”Olen huomannut, että hyvällä kutojalla on rytmitajua”, sanoi tutkija Leena Holst minulle. Samaa mieltä on ollut kutoja Annette Hägg Taito-lehden haastattelussa (numero 3/2002): ”Pitää löytää oikea rytmi, jotta työ sujuu”, hän sanoi.


Heitän sukkulan vauhdilla viriöön ja nappaan sen toiselta laidalta kiinni. Tarkkailen kuteen syötöstä. Otan luhasta kiinni sormillani ja napautan kuteen kiinni rennolla ranteella napakasti.

Käsin tehdyissä tuotoksissa on yleensä tekijänsä käden jälki. Niin näkyy kirjoituksissa käsiala kuin neulotuissa kappaleissakin. Annette Hägg totesi haastattelussaan, että ”tottunut kutoja pystyy lukemaan luonteenpiirteet kudonnaisista, kuten muut ehkä käsialasta.”


”Mieliala näkyy kudonnaisissa - joskus tuntuu, ettei työ etene ollenkaan”, Annette Hägg paljasti. Se on ihan totta: on aivan turha käydä kutomaan huonolla tuulella. Mutta ei se työ kovin joutuisaa ole iloisen riehakkaalla vaihteellakaan: montakohan loimilankaa saisin katkeamaan Nisse-polkkaa hoilatessa?


Kudon Lajulan kangastuvalla kansallispukukankaita ja nauhoja.
lajulan.kangastupa@hotmail.com
https://lajulankangastupa.wordpress.com/

Joulukalenteri 2015, 7. luukku: Pits-Priia

Vietettiin 44. pitsiviikkoa. Nyplääjäpatsaalla otettiin kesäinen kuva.
Aulikki Kartano (vas.) ja Katriina Salo (oik.) olivat olleet airueina avajaisissa.
Jotakin tosi mukavaa oli keskustelun alla iloisuudesta päätellen.
Edustusasuna heillä on Rauman seudun naisenpuku ihanalla päähineellä
jossa Frimodigpitsi joka tulee esille loistavana kuten kantajansakin.
Aulikki on valmistanut pukunsa itse ja saanut edustaa mm. isänmaallisissa
tilaisuuksissa kotiseutuaan tehden puvulle näin tunnettavuutta.


Kun olemme Raumalta niin voimme tuoda esille määrätyn erikoisuuden:
myymälästämme Pits-Priiasta taikka netin kautta nyplaajat@nyplaajat.net
tilaamalla voitte hankkia kansallispukuraadin hyväksymät
valmiit pahvimallit Frimodig ja Floderi tykkimyssynpitseihin sekä näihin
sopivat langat. Edellämainitut pitsit löytyvät myös varastosta valmiina.

Lämpimin pitsirikkain jouluterveisin Pits-Priian väki

Joulukalenteri 2015, 6. luukku: Kansallispuku-ryhmä

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Facebookissa toimiva kansallispuku-ryhmä on varmasti monelle jo tuttu. Siellä kysellään, ihmetellään, jaetaan vinkkejä, ihastellaan, keskustellaan, pohditaan, kannustetaan, myydään ja ostetaan.

Tänään, itsenäisyyspäivänä, harrastamme yhdessä kansallispukubongausta Linnan juhlista, ellemme sitten ole itse juhlimassa kansallispuvuissamme. Pikkulinnut ovat visertäneet, että luvassa on ainakin yksi #TuunaaMunPerinne-henkinen asu, eli sellainen, jossa kansallispuvun osa on yhdistetty muihin vaatteisiin. Ainakin yksi sarafaanikin tulee olemaan juhlakansan joukossa. Toivottavasti kansallispuvut, kansanpuvut ja niistä ammentavat asut saavat runsaasti tv-aikaa.

Jo vuonna 2012 stylisti Teri Niitti sanoi sen, minkä me tietysti jo tiesimmekin: 

"Suomen itsenäisyyden juhlaan ei ole parempaa pukua kuin kansallispuku. Se on sekä etiketin mukainen että Suomen kansallista identiteettiä korostava."

Kansallispuku on paras valinta Linnan juhliin - ja kaikkiin muihinkin!
Kuva: Jarkko Lempiäinen / Soja Murto

Facebookin Kansallispuku-ryhmä löytyy täältä. Tervetuloa mukaan!

Joulukalenteri 2015, 5. luukku: Taito Uusimaa

Siinä sitä on läheltä katsottuna:
ronkkauskokeilu Askolan, Nurmijärven ja Vihdin naisen kansallispuvun paidan olkalapusta.
Taito Uusimaa ry / Kuva Tuula Nieminen

Langoista se kaikki alkaa! Taito Uusimaa ry / kuva Tuula Nieminen

Joulukalenteri 2015, 4. luukku: Seija Pesonen

Töetä tehhessä tulloo välillä päeviä, jollon väsyttää… taekka iha vua kehtuuttaa. Ee huvittasj tehhä mittää. Jottae on keksittävä, ettei mänis iha lorvimiseks. 

Onneks kansallispukkuin valamistamine on nii monjpuolista ja kiinnostavvoo, jotta aena löötyy mieleistä hommoo. Ruvetaan vaekkapa kirjomaan. Ketjupistoja, etupistoja, ristipistoja… laetetaa aevot narikkaa ja annetaan neolan suihkia pistosta toesee. Naatiskellaan.

No eehä tämä kansallispukkuin teko ou pelekkee ketjupistoilla tanssimista, vaekka tuosta äskösestä voes hättäesimmät semmosta kuvitella. Kyllä sitä pittää välillä ommella nii essua, paetoo, hametta ku hoosua ja liiviäe ennen kun on puku valamis. Kun on kirjonnat, reekäompeleet, naahat ja muut hienouvet valamiina, siinä passoo ommella koko puku kassaan. Toesinaan tuas asijakas tarvihtoo pelekän paejjan taekka piähineen pukusa täävennykseks. Kyllä sekkii onnistuu. Eekä mäne sormi suuhun, vaekka pitäsj kunnostoo vanaha perintöpuku taekka semmonen  kuapissa kutistunut kansallispuku käättökuntoseks.

Ota tokj yhteyttä, jos out kokonaesen puvun tae jonnii puvun osan tarpeessa, nii neovotellaan. Ja ossoon minä jollae laella suomeekii, ettei tarvihe tulukkia enstöekseen ruveta ehtimää.

Ylä-Savon tykkimyssy

Kansallispukuompelimo

Seija Pesonen

Komuntie 50

86800 Pyhäsalmi

Puh. 040-542 80 90

seija.pesonen(at)outlook.com