tiistai 5. joulukuuta 2017

Joulukalenteri 2017, luukku 5: Miksi kansallispuvussa alkaa jännittää?


Miksi kansallispuvussa alkaa jännittää?

- Salminen 



Kiitos kysymyksestä Salmiselle! Tämäpä onkin mielenkiintoinen aihe.

Kansallispuku puetaan yleensä päälle juhlaan. Sen pukeminen ei ole monellekaan niin tuttua kuin farkkujen jalkaan veto eikä siinä liikkuminen tunnu yhtä rennolta kuin hupparissa hiihtely. Mutta mikä siinä nostaa sykettä?

Timo Niemisen kuvaama tyttönen ei taida vielä osata jännittää. Kuva Museoviraston historian kuvakokoelmasta.
Lainapuvussa saattaa jännittää sitä, ettei vahingoita kallisarvoista asua. Mitä, jos kompastuu jalkoihinsa, jos tykkimyssy kastuu sateessa pilalle, jos esiliinalle läikkyy kahvia, jos kaunis sarka tuhriutuu autoa lumihangesta työntäessä? Kauhukuvia riittää. Eikä oma puku tee toisaalta sen autuaammaksi: Puvussa on kiinni paljon rahaa, lukemattomia työtunteja ja isoja tunteita. Mitä jos jotain sattuu? No, aina voi sattua jotakin, mutta yleensä ei satu.

Ujompaa jännittää laittaa itsensä sillä viisiin näytille kuin mitä kansallispuvussa usein on. Usein joku tulee jututtamaan kansallispuvussa juhlijaa. Sitä on välillä kuin museo-oppaana: Kyllä, sen ja tämän paikkakunnan, kyllä on pellavaa, no juu, meneehän siihen, käsin kyllä joka pisto… Mutta hei, ei kansallispuku velvoita vastaamaan joka kysymykseen tai kuuntelemaan kenenkään elämäntarinaa. Ehkä tällaiseen sosiaaliseen jännitykseenkin tottuu käyttökertojen lisääntyessä?

Aloitteleva puvunkäyttäjä saattaa jännittää konkareiden tarkkaa haukansilmää. Mitä jos puku ei ole täydellinen, kaulus on väärin tärkätty tai tukka on liian moderni? Mitä jos rikon jotain sääntöä, josta en ole kuullutkaan? Aloittelevia salmisia voin lohduttaa sanomalla, että konkari on yleensä riemuissaan tavatessaan toisen kansallispuvussa juhlijan, ja negatiivisille nillittäjille voi haistattaa huilun jos sellainen sattuu kohdalle. Kansallispuvun ei tarvitse olla täydellinen päästäkseen ulkoilemaan, eikä ihmisen siellä sisällä tarvitse myöskään olla täydellinen.

Vielä tarjoan yhtä perisyytä jännittämiselle: Kansallispuku päällä ollaan yleensä menossa juhlimaan tai esiintymään. Niihin tilanteisiin kuuluukin sellainen kiva kutina! Siis selkä suoraksi, lääppä kohti korkeuksia ja helmat heilumaan - antaa jännittää!

Ainakin osaa taitaa jännittää? Kuvaaja on Volker von Bodin ja kuva kuuluu Museoviraston historian kuvakokoelmaan. Tanssijat on kuvattu Helsingin Seurasaaressa 60-luvulla.

Salmista sympatiseerasi

Tyyni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti