Joulukalenteri 2018, luukku 8: Saako timppi näkyä?

Saako timppi näkyä? Ja kyllä, kysymys on vakava vaikka tästä saisi pikkujouluaikaan väännettyä vaikka minkälaista juttua, jonka vuoksi en ole tohtinut tästä millään muulla foorumilla kysyä. Sinulta, Tyyni, uskallan kysyä: Saako timppi näkyä vai täytyykö se olla pitsin alla kokonaan piilossa?
- Pikkujoulut -


Hei pikkujoulujuhlija!

Kiitos kysymyksestä. Timppiä tuntemattomille lukijoille kerrottakoon heti aluksi, että timppi on pellavasta neulottu tai verkainen panta, jota käytetään tarvittaessa tykkimyssyn pukemisen apuna ja joidenkin tanujen alla.

Timppi saattaa näkyä niskapuolelta. Pitsi kiinnitetään timppiin neuloin.
Kuva: Hannu Alastalo

Timppi kannattaa pukea päähän sellaiseen kohtaan, johon se luontaisesti asettuu ja tuntuu tukevalta. Kallonmuodot ovat erilaisia ja timpit asettuvat ihmisillä hiukan eri kohtiin. Se kuitenkin tulee selvästi hiusten päälle, ei otsalle. Kun timppi on kiinnitetty mukavasti, voi alkaa mallata loppua päähinettä sen päälle. Edestä melkein pitsi kuin pitsi peittää timpin luontevasti. Timppi voi myös kajastaa pitsin reunan alta, jos pitsiä ei saa kovin päänmyötäiseen muotoon. Ei haittaa sekään.

Niskapuolelta timppi näkyy melkein aina. Jotkut tykkipitsit ovat niin pitkiä, että pitsin päät menevät toistensa päälle ja peittävät timpin myös niskasta, mutta se ei ole itseisarvo.

Kymenlaakson kansallispuvun tanun alle kuuluu punainen verkatimppi.
Kuva: Jenni Koskinen

Yhteenvetona: Timpin näkyminen ei ole mikään katastrofi, mutta edestä sen on tarkoitus jäädä pitsin alle. Ja vaikka ihan vakavasti yritän vastata, niin pakko on varoittaa, että pikkujoulutunnelmissa saattaa timpin lisäksi vilahtaa myös vikkeli!

Kanssanne glögimaljan nostaa

Tyyni

Joulukalenteri 2018, luukku 7: Mistä saa tietoja, ohjeita ja tarvikkeita kansallispukuihin?

Mistä saa tietoa ja ohjeet miehen Ala-Härmän pukuun?
 - Olavi -
Pirkanmaan puku millaiset osat kuuluu, mistä saa?
- Helena -
Tykkimyssyn ohje Härmän seudun pukuun ja Tuuterin pukuun?
- Sirkka-Liisa -
Mistä voi saada Muolaan asun kaavat ja mitä eroa on Muolaan ja Kivennavan asuilla?
- S.V. -
Voiko jostain ostaa kansallispuvun puseroita valmiina tai itse ommeltavaksi? Tarvikkeet?
- Mummeli -
Onko olemassa Iitin kansallispukua ja mikä olisi sen hinta?
- Sirkku -
Nyöriä Hämeen liivin mistä saa?
- Riitta -
On kansallispuku, mummun tekemä. Paita pitäisi uusia, mistäköhän ohje?
- Anonyymi -

Olen saanut lukuisia kysymyksiä koskien kansallispukujen ohjeiden ja tarvikkeiden hankintapaikkoja ja vastaan niihin nyt tässä kerralla, yleisesti.

Kansallispukujen ohjeet ja kaavat ovat tekijänoikeuksien alaisia. Se tarkoittaa sitä, että jollain tietyllä taholla on oikeus myydä tai jakaa niitä, muilla ei. Jos näillä ohjeilla tekee myyntiin pukuja tai niiden osia, tulee ohjeen myyjälle suorittaa korvaus. Omat ohjeensa ja kaavansa, jotka on alunperin ostanut myyjätaholta, saa toki myydä eteenpäin.

Seikkaperäiset ja selkeät ohjeet ovat kansallispuvun tekijälle tarpeelliset.
Kuva: Soja Murto

Ruotsinkielisten alueiden pukujen kohdalla on helppoa: kaikkia ohjeita ja tarvikkeita voi tiedustella Bragesta.

Suomenkielisten alueiden pukujen osalta ei ole yhtä tiettyä paikkaa, josta voisi ostaa kaikkien pukujen ohjeita ja tarvikkeita, vaan puvuilla on "kodit". Joskus oikean kodin jäljittäminen on vähän työlästä, sillä tietokantojen ylläpito on ihmisten varassa ja ne eivät aina ole ajan tasalla. Lisäksi hämmennystä voi aiheuttaa se, että tarkistamattomien pukujen kodit ovat usein eri paikassa kuin saman puvun tarkistetun version. Meillä on valitettavasti myös kodittomia pukuja. Niidenkään ohjeita ei saa kopioida, joten käytännössä joidenkin pukujen ohjeiden saanti voi olla mahdotonta.

Paljon on kuitenkin hyviäkin koteja ja niiden jäljille pääsee helpoiten kansallispuvut.fi -sivuston avulla. Siellä aina sivun oikeassa laidassa, kuvan alla (jos sellainen on) on mainittu puvun myyjätaho eli koti. Sivustolla ei ole kaikkia pukuja ja tosiaan joidenkin kohdalla on vanhentunutta tietoa. Vuoteen 1985 mennessä kootuista suomenkielisten alueiden puvuista löytyy lyhyet selostukset Toini-Inkeri Kaukosen Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut -kirjan takaosasta ja siellä mainitaan myös puvun myyjätaho julkaisuhetkellä.
Joskus jäljet loppuvat lyhyeen. Silloin kannattaa olla yhteydessä Suomen kansallispukukeskukseen ja kysyä sieltä.

Myös Facebookin Kansallispuku - Folkdräkt -ryhmään on kerätty paljon tietoa saantipaikoista ja sielläkin voi kysäistä tai tutkailla "Suomalaiset puvut" -kansion pukukohtaisista ketjuista, olisiko siellä tietoa.

Salapoliisia leikkien
Tyyni

P.S. Muolaan, Kivennavan ja Heinjoen äyrämöispuvut ovat "pukusisaruksia", joissa on hyvin samantyyppiset osat, mutta jokaisen yksityiskohdat ovat omanlaisensa. Se johtuu siitä, että ne kuuluvat samaan pukualueeseen. Tällaisia pukusisaruksia on muitakin ja joskus voidaan miettiä, onko alunperin kyse saman puvun variaatioista vai eri puvuista. Kansallispukumaailmassa asian ratkaisee se, onko ne nimetty omiksi puvuikseen vai saman puvun vaihtoehtoisiksi osiksi. Muolaa. Kivennapa ja Heinjoki ovat jokainen oma pukunsa, joissa kussakin on myös vaihtoehtoisia osia.

Joulukalenteri 2018, luukku 6: Mikä on Suomi-puku?

Olen löytänyt netistä "Suomi-puvun". Onko se kansallispukuun verrattava asukokonaisuus, kansanpuku vai mikä? Voiko Suomi-puku käyttää esimerkiksi kansallispuvun tuuletuspäivänä vai katsotaanko kieroon?
- Sirua -

Hyvä Sirua!

Suomi Puku on yhden kaupallisen yrityksen valmistama kansallispukuhenkinen juhlapuku. Se ei perustututkittuihin, historiallisiin esimerkkeihin niin kuin varsinaiset kansallispuvut. Puvussa on läntisille kansallispuvuille tyypillisiä elementtejä kuten raidallinen hame, liivi ja tasku. Sitä käytetään kansallispuvun tavoin.

Suomi Puku herättää ihastusta erityisesti raikkaan värimaailmansa vuoksi. Puvun värimaailmaan onkin haettu inspiraatiota Suomen luonnosta ja maamme historiasta. Naisten pukuun kuuluva taskukoru puolestaan symboloi yhteyttä suomalaisten ja ulkosuomalaisten välillä.

Puvun suunnittelijaksi on mainittu Helmi Kotanen Jyväskylästä ja sen ensiesittely on ollut keväällä 1984. Puvun syntyyn ovat vaikuttaneet ulkosuomalaisten piirissä, lähinnä Pohjois-Amerikassa, kummunneet tarpeet ja toiveet. Olenkin jäänyt käsitykseen, että Suomi Pukua ostetaan erityisesti nimenomaan ulkomaille. Puvut valmistetaan Alajärvellä.

Kansallispuvun tuuletuspäivänä voi kansallispuvun lisäksi pukeutua hyvillä mielin vaikkapa muinaispukuun, kansanpukuun, yksittäiseen kansallispuvun osaan, tuunaa mun perinne -luomukseen tai kansanomaiseen pukukokonaisuuteen. Kukaan ei takuulla katso tuuletuspäivässä kieroon myöskään Aino-pukuja, pitäjänpukuja, ns. kuoropukuja ja muita vastaavia – ei siis myöskään Suomi Pukua.

Kannustan pukeutumaan myös tänään juhlan kunniaksi kansallispukuun tai muihin edellä mainittuihin asuihin. Itse aion juhlia kansallispuvussani ja vahtia silmä kovana, nähdäänkö Linnan juhlissa perinnepukeutumista.

Hyvää itsenäisyyspäivää!
Tyyni

Joulukalenteri 2018, luukku 5: Voinko keksiä oman kansallispuvun?

Voinko keksiä oman kansallispuvun?
- Anonyymi -

Hyvä nimetön,

Kansallispukua et ikävä kyllä voi itse keksiä. Suomessa on onneksi yli 500 erilaista kansallispukua, joista voit valita mieleisesi, ja niiden lisäksi voit vapaasti pukeutua esimerkiksi yksittäisiin kansallispukujen osiin tai muuten kansanpukuhenkeen.

Kansallispuvuissa on mistä valita. Tässä kuvassa valtaosa puvuista on tutkittuja, esikuvien mukaisia pukuja.
Kuva. Sanna Karvonen

Selitän vielä taustoja, niin ei ehkä tunnu niin tylyltä tuo ehdoton “ei”. Kansallispuku on kokonaisuus, jolla on aina joko vakiintunut ilme (vanhemmat, suunnitellut kansallispuvut) tai tutkittu tausta museoihin tallennettuine esikuvineen (uudempi pukukerrostuma). Muut kansanomaiset puvut eivät ole nimeltään kansallispukuja.

Ennen 1980-lukua kootut puvut ovat suunniteltuja.
Itä-Hämeen eli Hartolan puku on suunniteltu vuonna 1927.
Kuva: Soja Murto

Uusia kansallispukuja syntyy kuitenkin edelleen, ja siten on keinoja, joilla esimerkiksi kotipaikkakunnalleen voi saada puvun. Edullista se ei ole, eikä nopeaa: Homma työllistää joukon ammattilaisia ja työ vie vuosia. Kustannuksista vastaa se taho, joka puvun luomista on kansallispukukeskukselle esittänyt (yleensä jokin paikallinen yhdistys). Pukua luotaessa pengotaan museoihin tallennettuja vaatekappaleita, hyödynnetään tutkimustietoa ja tarvittaessa vaikkapa luodaan uusia värjäysreseptejä, jotta saadaan puvusta mahdollisimman esikuvia vastaava.

Kannustan kuitenkin lämpimästi nauttimaan kansallispuvuista ja kansanomaisesta pukeutumisesta omaan tyyliin. Vaikka asua ei voisi sanoa kansallispuvuksi, se voi silti olla upea ja kunnioittava kokonaisuus. Riemuitaan näistä meidän upeista perinteistä!

Minullakin on asu, johon olen poiminut itseäni miellyttäviä asioita kansanpuvuista
ja yhdistänyt ne Raita ry:n logoraitoihin.
Kuva: Pia Ala-Äijälä

Kannattaa tutustua myös viime vuoden joulukalenterista aihetta liippaviin luukkuihin:
Joulukalenteri 2017, luukku 14: Voiko feresiä pitää arkipukuna?
Joulukalenteri 2017, luukku 7: Voiko eri kansallispukujen osia yhdistää?

Väriä elämään toivottelee
Tyyni

Joulukalenteri 2018, luukku 4: Mitä eroa on muinaispuvulla ja kansallispuvulla?

Mitä eroa on muinaispuvuilla ja kansallispuvuilla?
- Emäntä -

Hyvä Emäntä,

Lyhyt vastaus kysymykseesi on: niiden esikuvilla on eroa satoja vuosia.

Muinaispuvut perustuvat 1000 - 1200 -luvuilta peräisin olevista haudoista tehtyihin löytöihin. Tekstiilien palasia on säilynyt siksi, että tuolloin käytettiin pronssikoruja, joiden home säilyttää tekstiiliä. Muinaispukujen käyttöaika on Suomessa esihistoriaa eli siltä ajalta ei ole kirjoituksia.

Kansallispuvut perustuvat 1700 - 1800 -lukujen talonpoikaisväestön juhlavaatteisiin. Esikuvat ovat vaatekappaleina tallessa museoissa ja tältä ajalta on myös perukirjoja, maalauksia ja aikalaiskertomuksia, jotka tukevat sitä, mitä vaatekappaleet kertovat.

Nykyään käytettävinä juhlapukuina kansallis- ja muinaispuvuilla ei välttämättä ole mitään eroa, mutta toki pukemisohjeistus on erilainen, koska pukukin on. Eriaikaisten esikuvien vuoksi myös käytetyt käsityötekniikat ovat erilaisia.

Mikkelin seudun ja Euran muinaispuvut. Kuva: Timo Hukkanen

Parhaillaan tutkitaan Kaarinasta löydettyä hautaa, jonka pohjalta tehdään ennallistus.
Muinaispuvuista voi lukea lisää Suomen kansallispukukeskuksen sivulta.

Muina muinaisnaisina.
Tyyni

Joulukalenteri 2018, luukku 3: Voiko tykkimyssyn tai "silkkiessun" tehdä polyesterisilkistä?

Voiko tehdä tykkimyssyn tai "silkkiessun" polyesterisilkistä?
- Anonyymi -

Hyvä anonyymi,

Kansallispukuihin on joinain aikoina käytetty erilaisia esikuvista poikkeavia ratkaisuja joko edullisemman hinnan, helppouden tai materiaalipulan vuoksi.

Nykyisin kansallispukujen osat suositellaan tehtäväksi mahdollisuuksien mukaan esikuvien mukaisista materiaaleista. Näin suosittelen minäkin, onhan jo työn määrää ajatellen järkevää panostaa materiaalin laadukkuuteen.

Mouhijärven kansallispuvun tykkimyssy on päällystetty silkkilangoilla kirjotulla silkillä. Rusettinauhojen osalta joudutaan usein vähän tinkimään, sillä silkkisiä leveitä nauhoja on hyvin vähän saatavilla.
Kuva: Soja Murto

Silkinpehmein terveisin
Tyyni

Joulukalenteri 2018, luukku 2: Kudotaanko raitakankaat käsin vai koneella?

Kudotaanko raitakankaat käsin vai koneella?
- Anonyymi -




Hei anonyymi pohdiskelija,

Kansallispukujen raitakankaita kudotaan niin käsin kangaspuilla kuin kutomakoneillakin.

Niin on ollut jo esikuvien aikaan: esivanhempamme kutoivat käsin raidallisia hame-, liivi-, röijy- ja esiliinakankaita ja teollisia kankaita ostivat he, jotka pystyivät siihen. Esikuvien ajan ylellisyysasetukset saattoivat kieltää teollisen kankaan hankkimisen ja jos ostaminen oli mahdollista, kangas maksoi paljon.

Kansallispuvun raitakangas voi olla kude-, loimi- tai sekä kude- että loimiraidallista eli ruudullista. Materiaaleina voi olla villaa, pellavaa, puuvillaa tai silkkiä.
(Kansallispuvuista ja niiden esikuvista löytyy toki myös paljon erilaisia yksivärisiä kankaita sekä käsinkudottuja että ostokankaita.)

Esimerkiksi villainen kalminkki oli silloin esikuvien aikaan reilut 200 vuotta sitten teollista ja niin kallista, että sitä saatettiin käyttää vain liiveihin. Nykyisin kansallispukujen kalminkkikangas kudotaan kangaspuissa käsin.

Käsinkudottua kalminkkia. Tätä kalminkkia on Nurmijärven ja Vihdin naisen kansallispukujen liivissä.
Kuva: Soja Murto

Kansa yritti jäljitellä näitä hienoja teollisia kankaita kutomalla itse raitakankaita niillä keinoin ja niistä materiaaleista, kuin heille oli mahdollista.

Käsinkudottua parkkumikangasta, josta on tehty Askolan naisen kansallispuvun hame.
Kuva: Soja Murto

Näin hienoja kankaita kansa kutoi Karjalan kannaksella Kuolemajärvellä.

Tässä Kuolemajärven kansallispuvun hameessa on yhdistetty ruudullista ja raidallista käsin kudottua kangasta.
Kuva: Soja Murto

Kangaspuissa ja kutomakoneissa voidaan käyttää osittain samoja raaka-aineita. Esikuvien käsinkudotut kankaat ovat yleensä ryhdikkäitä, rouheita, eläväisiä ja tiiviitä ja niiden kaltaiseen lopputulokseen päästään vain käsin kutomalla.


Kankaan kutomisen kolke korvissaan,
Tyyni