Kansallispukutuntsarit!
Kansallispukukurssini opiskelijat osaavat jo odottaa;
jossain vaiheessa vuotta pidämme kansallispukutuntsarit.
Osio 1.
Aloitellaan tehtävällä, jossa voi selvitä ihan kivasti arvaamallakin ja toki
kaikille jokunen sana on tuttu. Tarkoituksella laitan helppoja, mutta myös
jokusen haastavamman. Tarkistamisvaiheessa katsotaan kuvia tai tilkkuja, että
kaikki sanat tulevat selviksi. Joskus käytän valintatehtäviä, joissa oikea
vastaus on a, b, c tai d.
Osiossa 2
tarkastellaan nyt päähineitä. Yhtä hyvin voisi kysyä vaikka esiliinoista.
Samalla tulee kerratuksi tykkimyssyt, hunnut, tanut, säpsät ja sorokat sekä iän
ja siviilisäädyn vaikutus pukeutumiseen.
Osio 3 opettaa ja
kertaa kankaiden nimityksiä. Opettelemme muistamaan, että Hämeen ruudullinen
liivi on kalminkkia ja hamekangas on usein parkkumia. Arvuuttelu ja/tai
tunnistaminen tapahtuu kangasnäytteiden avulla.
Osiossa 4 on oikeastaan parempi, jos pystyy kuvasta
päättelemään, onko puku esim. savolainen vai Etelä-Pohjanmaalta. Puvun nimestäkin
saa pisteen. Joskus teen jekkua ja ujutan kuviin jonkun ihan muun asun, kuten
Suomi-Puvun tai vaikkapa norjalaisen kansallispuvun. Silloin pisteet saa, jos
tietää, että kyseessä ei ole suomalainen kansallispuku.
Kun kerron, että tänään on pukutuntsarit, opiskelijat hieman
kiljuvat että voi eiiii, mutta aina kaikki vastaavat. Useimmiten saavat lopuksi
itse tarkistaa omat vastauksensa ja laskea pisteet. Kysyn saiko kuinka moni
täydet pisteet, kuinka moni 35–40 jne. Samalla keskustellaan, että on ihan hyvä,
jos 7 vuotta kurssilla käynyt saa enemmän pisteitä kuin syksyllä aloittanut.
Minusta tuntsarit on kiva tapa kerrata asioita! Kysymykset
voi laatia sen mukaan, mitä yhdessä tunneilla on käsitelty. Tuntsarit ovat myös
palvelus niille, jotka joutuvat joskus olemaan pois tunneilta.
Mikä päähine? Naisen vai tytön? Läntinen vai karjalainen?
|
Mitähän kangasta tämä on? |
Mikä puku ja onko se läntinen, karjalainen (äyrämöis- vai
savakkopuku),
savolainen, pohjalainen vai ruotsinkielisen alueen puku? |
KM käsityönopettaja Inga Pihlhjerta
Johtava käsityönopettaja Helsingin työväenopistossa ja
kansallispukuraadin puheenjohtaja.
Olen opettanut kansallispukujen valmistusta työväenopistossa
80-luvun lopulta alkaen.
Tirkatti ja kasketti... Ensin pitäisi karsia muut sanat ja niiden merkitykset ja lopuksi arpoa näiden kahden välillä. Koittanan opin onneksi viime viikolla (tai ainakin yhden merkityksen sille...)
VastaaPoistaPakko hakea parin sanan merkitys, en ole koskaan kuullutkaan tirkatista tai kasketista.. koittana kuulostaa joskus kuullulta, mutta en kyllä osaisi yhdistää.. Siis jatko-opinnot ovat tarpeen:)
VastaaPoistaNiin, mikä on alimman kuvan puku? Se on kaunis! Onko etu- ja takaperin näkyvät puvut samaa pukua?
VastaaPoista