Joulukalenteri 2013 - luukku 14: Taskuista

Omassa puvussani (esikuvat n. 1770-luvulta) ei ole vyötaskua tai ylipäätään taskua. Toini-Inkeri Kaukosen kirjasta Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, WSOY, löytyykin tähän ehkä selitys: kirjan mukaan vyötäröllä kannettavat koristellut irtotaskut ovat yleistyneet länsisuomalaistyyppisissä kansanpuvuissa 1700-luvun loppupuolella.

Naisten puvuissa ensimmäiset irtotaskut ovat olleet piilossa hameen alla. Ensimmäinen taskutyyppi on siis ollut koristelematon kangaspussi. Sellaisen siis ehkä voisin itsellenikin ommella pellavasta, kuten Inga Pihlhjerta eräällä kurssilla ehdottikin yhdeksi kuljetusratkaisuksi nykynaiselle kansallispuvussa.

Kun taskut siirtyivät vähitellen hameen alta hameen päälle, lienee koristelukin tullut kuvaan mukaan.

"Suomen kansanpukuihin ommeltiin litteitä vyötaskuja erilaisista kankaankappaleista, mm. sarasta tai verasta, joskus kotikutoisista puolivillaisista raitakankankaisista, mutta yleisemmin kuvollisista pumpulikankaista tai ohuehkoista ostovillakankaista. Tilkkujen käytössä ja taskujen koristelussa tekijät käyttivät mielikuvitustaan omaperäisesti ja vyötaskuista tuli yksilöllistaä kansantaidetta. Niiden muodoissa ja koristelussa on kuitenkin myös yhteisiä alueellisia piirteitä". T-I Kaukonen, 1985.

Ei siis ihme, että kansallispukujen taskut ovat todella mielenkiintoinen yksityiskohta, sillä pienetkin tilkut on voinut hyödyntää tässä kohtaa.

Mitä taskussa on mahdettu muinoin kuljettaa? T-I. Kaukonen mainitsee mm. kukkaron, linkkuveitsen, kamman ja neularasian (nuppineuloja kiinnitystarkoituksiin).

Taskuista  löytyy moninaisia koristelutapoja: tilkkutyötaskuja, villalankakirjontaa, peilikoristeisia taskuja, alikekirjontaa...Tasku on useimmiten kiinnitetty pirtanauhaan, joka on sidottu vyötärölle. Oulun ympäristössä on käytetty myös paritaskuja. Etelä-Pohjanamaalla tasku on saatettu ripustaa taskuun kiinni ommellulla vaskisella taskukoukulla eli plakkarinhaalla vyötärölle. Kaukosen kirjasta sivulta 78 alkaen voi tutustua yksityiskohtaisemmin taskujen historiaan.

Koska itse tekemässäni puvussa ei siis ole ainakaan näkyvää taskua, niin ehkäpä siitä syystä olen haaveillut ihanimpien taskujen tekemisistä ihan muuten vaan. Toistaiseksi en ole tätä toteuttanut. Mutta koska yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin ajattelin lopuksi esitellä muutaman taskun.

Ensimmäisenä on vuorossa Itä-Hämeen (Hartolan) puvun tasku. Taskun raita on  puvun hamekangasta ja liivin samettikangasta. Reunus on villakangasta. Taskusta löytyy todennäköisesti puvun hopeakoru silloin kun puku ei ole käytössä. Tämä tasku kuuluu n. vuonna 1973 Vuorelmalta ostettuun pukuun.

Itä-Hämeen/Hartolan puvun tasku. Kuva: K.Koistinen

Perä-Pohjolan puvun paritaskut. Kuva: K.Koistinen

Perä-Pohjolan puvussa on aiemmin mainitut paritaskut. Nämä paritaskut ovat tyypillisiä Oulun ympäristöpitäjille. Kuvassa oleva puku on ommeltu 1920-luvulla ja tämän puvun sain lapsena lahjaksi mummoni serkulta. Tätä on muuten mielenkiintoista verrata Suomussalmen puvussa olevaan taskuun.

Suomussalmen kansallispuvun tasku.
Kansallispukukurssilla kuvannut K.Koistinen

Espoon puvun tasku. Kansallispukukurssilla kuvannut K.Koistinen

Espoon puvun tasku on puvun ohjeistuksen mukaisesti hameen ja esiliinan välissä. Tässä taskussa on mm. kirjontaa ja tämän teko on minulla ohjelmassa siinä vaiheessa, kun tyttären Espoon puku -projekti taas etenee.

Seuraavien taskujen puvuista en ole ilman lähteiden pengontaa 100% varma, joten en niitä nimeä. Jos tunnistatte, niin kommentoikaa ihmeessä.

Tämä tasku tuli pongattua Kansallispukutuuletuksessa 2012 Helsingissä. Kuva K.Koistinen

Tasku kansallispukukurssilta. Kuva K.Koistinen

Lopuksi pieni haaste:

Taskut ovat viehättäviä ja olen tarkkaillut niitä jo yli 10 vuotta sillä silmällä. Valitettavasti aivan liian harvoin taskuista tulee otettua  riittävän tarkkoja kuvia. Niinpä olisikin hauskaa, jos jaksaisitte jakaa kuvan pukunne taskusta, sillä olisi aika hauska laittaa taskut Suomen kartalle.

taskuja tarkkaili Katri