tiistai 17. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 2013 - luukku 17: Minun pukuni tarina

Joulukalenterin kakkosluukussa kyseltiin, että joko teillä on kansallispuku?
Hyvillä mielin voin vastata, että kyllä on.

Himoitsin omaa pukuani vuosikaudet, mutta hankintaa hillitsi oikean puvun löytyminen. Kun hankintaa suunnittelin, niin päätin valita puvun sukujuurieni mukaan, jolloin listalle päätyivät seuraavat puvut: Luvian pitäjäpuku, Säkkijärvi, Kärkölä ja Häme.

Luvian pitäjäpuvun hylkäsin listalta ensimmäisenä, vaikka se olisi edustanut juuriani sekä äitini että isäni puolelta. Enhän nyt toki mummuni kanssa samanlaisessa puvussa esiintyisi ;) Tällä hetkellä tilanne on tosin se, että mummuni puku on ollut vuosikaudet käyttämättönä vanhemmillani varastossa. Pitääkin jouluna kokeilla, josko puku olisi sopivan kokoinen minulle tai siskolleni.

Luvian pitäjäpuku
Kuva lainattu kirjasta Satakuntalaisia kansallispukuja.


Äitini isän syntymäpitäjän eli Säkkijärven pukua mietin hetkisen, mutta jotenkin koin tämän mallin 'tylsäksi'. Siis hylättyjen listalle tämäkin. Tosin nyt puku on eleettömällä muodollaan ja yksinkertaisuudellaan ruvennut kiehtomaan uudelleen. Hmmmm.... mitähän tästä vielä seuraa?

Säkkijärven naisen puku
Kuva lainattu Karjalaisia kansallispukuja -kirjasta


Seuraavaksi listalle pääsi Hämeen puku isäni sukujuurien mukaan. Ei hassumpi, mutta jotain puuttui.

Hämeen naisen puku
Kuva lainattu www.kansallispuvut.fi -sivustolta


Kunnes vihdoin löytyi se oikea puku eli isäni syntymäpitäjän Kärkölän kaunis puku. Tämä olisi minun pukuni. Kyselinkin jo vuosia sitten Vuorelmalta puvun materiaaleja, mutta tuolloin innostukseni hetkeksi laantui ajatukseen, että kangas olisi itse pitänyt kutoa. Noh, muutaman - itse asiassa aika monen - vuoden tuumailujen jälkeen kuin ihmeen kaupalla puku tuli vastaan netin myyntipalstoilta viime keväänä. Pari minuuttia ankaraa pohdintaa: soitan, en soita, soitan... No tottakai soitan!

Kärkölän naisen puku
Kuva lainattu Helmi Vuorelma Oy:n vanhasta kuvastosta
Heti seuraavana viikonloppuna ajelin mieheni kanssa pukua pääkaupunkiseudulta noutamaan ja kuulimme puvun historiastakin tarkemmin. Pukuni on kuulunut aikoinaan Raija Vuorelle, joka löytyy myös Juhla Mokan kädentaitajien listalta. Ja jos oikein ymmärsin, niin puku on myös hänen valmistamansa.

Juhla Mokka kädentaitajia vuodelta 1980
Kuvakaappaus www.juhlamokka.fi -sivustolta

Sain pukuhankinnan myötä myös lisämotivaatiota painon pudotukselle, kun pukua hakiessamme sitä sovitin ja totesin, että liivin nyöritys leviää aivan liian laajalle alueelle etumuksessani ja hameen vyötärökaitalekin hiukkasen ahdisti. Noh, enää ei tuota ongelmaa ole ja kohta varmaan joudun puvun pienennyspuuhiin.

1970-luvulla valmistettuna pukuna hame oli aavistuksen lyhyt, joten ajattelin purkaa helmakäänteen ja ommella käänteen pellavakaitaleella, jotta saisin hameeseen aavistuksen lisäpituutta. Noh, mopo karkasi taas näpeistä, kun vyötärökin tarvitsi suurennusta, niin yllättäen huomasin, että käsissäni on kankaaksi purettu hame. Helmakäänteen jälki ei suostunut häviämään muuten kuin pesemällä, joten ei muuta kuin pesuhommiin. Pyöräytin myös alkuperäisen helman vyötärölle, jolloin mahdollinen alkuperäisestä taitteesta kummittelevaan jäänyt jälki olisi hukkunut vyötärölaskosten joukkoon.

Hameen uusittu vyötärökaitale

Hameen uusittu helma ja yli-innokas kuvausassistentti:
"Ai, sä otat kuvia. Mä tuun tähän."

Pientä uudistusta on nytkin työn alla: Jokin aika sitten aloitin pukuuni uuden paidan valmistuksen ja tykkimyssy odottaa vuoroaan. Esiliinakin oikeastaan tarvitsisi tehdä uusi, kun hameen helman pidennyksen vuoksi vanha esiliina on ehkä aavistuksen turhan lyhyt. Puhumattakaan sitten isoisoisäni vanhasta miesten Hämeen puvusta, joka pitäisi muokata miehelleni sopivaksi (lue: purkaa, pestä ja ommella kokonaan uusiksi, kun on niin väärän kokoinen).

Muutamaan otteeseen olen pukuani nyt käyttänyt ja kovasti siitä tykännyt. Kankaan väri-iloittelu on jotain niin ihanaa ja puna-vihreä yleisilme niin oman tuntuinen, että tunnen tehneeni oikean valinnan tämän puvun kanssa. Ihan on minun pukuni.

Mikä on sinun pukusi tarina?

kyseleepi Sari

2 kommenttia:

  1. Tarkennuksena vielä: en suosittele tuosta vaan suoriltaan ketään kotona heittämään kansallispuvun hametta vesipaljuun, vaan suurella varauksella ja etukäteen värinkesto huolella testaten. Onneksi itse sain keväällä hyvät ohjeet pitkän linjan asiantuntijalta pesusta, niin uskalsin saamani opin omaan hameeseeni testata.

    VastaaPoista

  2. Tarvitsetko lainaa Business and Personal Lainat vaihtelevat 5000 ja 10,000,000.00 Saat mitään velvollisuutta ilmainen tarjous nyt! Palautukset enintään 54 kuukautta. Ei Collateral, Raha maksetaan tilillesi 24 tunnin kuluessa hyväksynnän. Saat lisätietoja ota yhteyttä jo tänään sähköpostitse: nobcrane@gmail.com

    VastaaPoista