perjantai 6. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 2013 - luukku 6: Kansanpuvut taiteessa

Itsenäisyyspäivän kunniaksi lähdemme kierrokselle Valtion taidemuseon taidekokoelmiin (kokoelmat.fng.fi) verkossa.
Olen ainakin yrittänyt rakentaa tämän blogikirjoituksen niin, että linkit vievät nimenomaan taidekokoelman sivuilla, koska kuvien yhteydessä on paljon mielenkiintoista tietoa. Tosin huomasin, että kokoelman asiasanoissa on kirjavuutta ja kansanpukuihin liittyviä kuvia löytyy hyvin monenalaisilla hakusanoilla.

Olen kirjoittanut tähän teosten herättämiä ajatuksia ja kunkin teoksen yhteydessä on linkki, josta pääsette taideoksen omalle sivulle. Siellä voitte klikata kuvan suuremmaksi ja osan kuvien yhteydessä teoksesta on useitakin kuvia, jotka kannattaa klikkailla läpi. Muutamassa kohdassa olen myös laittanut linkin kansallispuvut.fi -sivustolle, niin voitte verrata oletteko samaa mieltä kanssani pukujen nimistä.

Tämä kierros sisältää siis poimintoja tuttuihin ja vähän tuntemattomapiinkin teoksiin.

 1)  Ensimmäinen  teoksemme on Arvid Liljelundin maalaus Kansanpukujen osto Säkylässä  vuodelta 1878. (Linkki teokseen http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+I+186) . Tämä on varmasti yksi klassisimmista kansallispuvuista kertova teos, joka esittää kansanpukujen ostoa kansantieteellisiin kokoelmiin. 

2) Seuraava teos on ilmeisesti kahden taiteilijan yhteisteos: Robert Wilhelm Ekmanin ja Magnus von Wrightin maalaus Kurkijoen rahvas kansanpuvuissa 1860-luvun alkupuolelta. (Linkki teokseen http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+II+847 )

Ekmanin tuotannosta löytyy muitakin kansanpukuja esittäviä teoksia, esimerkiksi ajoittamaton Harjoitelmia Kaukolalaisista talonpoikaisnaisista kansallispuvuista. (Linkki teokseen http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+I+457%3A220 ) tai Harjoitelma Lappveteläisen talonpoikaisnaisen puvusta (Linkki teokseen http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+I+457%3A213). Tämän taiteilijan tuotannosta löytyy siis runsaasti mielenkiintoista tutkittavaa kansallispuvuista kiinnostuneelle.

3) Nils Schillmarkin Mansikkatyttö (n.1782) on seuraava teos. Maalauksen malli on aatelinen, mutta teoskuvauksen perusteella tämä on esimerkki "takaisin luontoon ja paimenromantiikan suosimisesta. (Linkki teokseen  http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+IV+3771 ). Tämä ei ehkä ole varsinainen kansanpukumaalaus, mutta tytön vaatteen linjat ovat varmaankin monelle tunnistettavia myös kansanpuvuista. Jostain syystä tämä tuo  minulle mieleen erityisesti Kuopion seudun naisen puvun vaikka röijyn malli onkin aivan erilainen.

4) Jos suomalaista pyydettäisiin nimeämään joku tunnettu taideteos, jossa on kansallispukuja/kansanpukuja, saattaisin voittaa vedon, jos ehdottaisin Albert Edelfeltin Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä vuodelta 1887 (Linkki teokseen:  http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+I+217) . Mielenkiintoisia ovat myös kokoelmasta löytyvät harjoitelmat Ruokolahdelta - esimerkiksi Elli Jäppinen lieden ääressä, harjoitelma vuodelta 1887. (Linkki teokseen:  http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+II+1509). 

5) Kuten jo Ekmanin kohdalla mainitsin, niin usein taiteilija on käsitellyt samaa aihepiiriä laajemminkin. En muista kumpaan teokseen törmäsin ensin, kun lähdin seikkailemaan. 
Adolf von Beckerin maalaus Pienokaisen esittely vuodelta 1875 (Linkki teokseen  http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+I+109 ) sijoittuu Pohjanmaalle. Maalauksen yksityiskohdat ovat kerrassaan herkullisia. Esimerkiksi pienokaista esittelevän naisen liivin kankaan voi suorastaan aistia. Tai katsokaapa vanhemman naisen tykkimyssyn pitsiä! Tausta on myös mielenkiintoinen. 

Toinen Beckeriltä poimimani työ on pieni ajoittamaton lyijykynäpiirros Seisaaltaan sukkaa kutova vanha nainen (Linkki teokseen http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+II+876%3A63). Mielenkiintoinen esimerkki teoskokoelman aarteista. Mutta kuten jo ehkä olette huomanneet asiasanat on teoksille annettu varsin kirjavasti ja en varmastikaan ole vielä löytänyt kaikkia mahdollisia kokoelman aarteita katsottavaksenne.

6) Kierroksen päätteeksi esittelen Maria Wiikin maalauksen Karstaava tyttö vuodelta 1883 (Linkki teokseen http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A-2010-213) . Itse olisin tunnistavinani tämän maalauksen puvun  Jääsken naisen puvuksi . .

Mukavaa, jos jaksoitte klikkailla nämä löytämäni teokset läpi. Jos innostuitte itse seikkailemaan tuolla Valtion taidemuseon virtuaalikokoelmassa olisi mukava, jos jakaisitte parhaat löytönne vaikka kommenteissa. Ehkäpä jonain päivänä voisi ehdottaa, josko näistä saisi virtuaalimuseoon valmiin reitin.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

toivottelee Katri
 

 

2 kommenttia:

  1. Oi, miten ihana luukku <3 Tuo Pienokaisen esittely oli miulle ihan uusi tuttavuus tai sitten olen sujuvasti unohtanut sen!
    Tuosta viimeisestä tuli vähän ristiriitainen olo, siinä on nimittäin liivissä noita koristenappeja, jotka ovat enemmänkin Käkisalmen kihlakunnan alueen juttu, kun esiliina taas viittaa Jääsken kihlakuntaan... Onkin hyvä muistaa, että nämä kansallisromanttiset maalaukset ovat pääosin tehty varsinaisen kansanpukujen käytön hiipumisen jälkeen. Ne ovat siis enemmän tai vähemmän lavastettuja tilanteita ja koska sellaista univormumaista kansallispuku-ajatusta ei vielä ollut, vaatteita voitiin yhdistellä varsin vapaasti. Siis että "kunhan näyttää kansanomaiselta". Niin paljon kuin maalausten pohjalta voikin saada mietittävää ja uusia ajatuksia, niihin ei siis voi luottaa ilman muun perustutkimuksen tuomaa tietoa.

    Myös Kuvakokoelmista https://www.kuvakokoelmat.fi/ löytyy kivasti kuvia, kun jaksaa penkoa. Vaikka tämä Falkmanin jousenolaista naista ja tyttöä esittävä teos https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK1011_26b

    Valmis reitti olisi mahtava juttu! Ja ylipäänsä jonkinlainen kooste kuvista ja niiden pohdinnoista... Kaikella liikenevällä vapaa-ajalla... :D

    VastaaPoista
  2. Kiitos Soja tarkennuksesta tuon viimeisen osalta. Nämähän tosiaan ovat taiteilijoiden näkemyksiä ja lavastusta on varmasti välillä rutkastikin :-). Itse en tunne Karjalan alueen pukuja kovin tarkasti, joten en edes hoksannut itse katsella nappeja sillä silmällä.

    Kuriositeetti Ruokolahden eukkojen kohdallahan on, että etualan naisten mallina on ollut Haikkolaisia naisia, vaikka ilmeisestikin Edelfelt on myös Ruokolahdellakin käynyt luonnoksia tekemässä.

    VastaaPoista