tiistai 9. joulukuuta 2014

Joulukalenteri 2014 - luukku 9: Pisto poikineen

Facebookin Kansallispuku-ryhmässä intouduin lupaamaan tällaisen 'pistoluukun' tänne joulukalenterin puolelle sivujuonteena pukujen korjauskeskusteluun.

Itse olen havainnut, että parhaimmat käsinompelun pisto- ja saumarakenneohjeistukset löytyvät vanhoista kirjoista. Samoin parhaimmat perusohjeet neulotuille sukille ja lapasille löytyvät iankaiken vanhoista kirjoista, kuten Kutomisen käsikirjasta vuodelta 1946.

Barbro Wahlund-Lundquister: Kutomisen käsikirja,
suomentanut Ilona Jalava 

Omasta hyllystäni löytyvät Lahja Turusen Ompeluoppi I ja II -kirjat vuosilta 1950 ja 1951. Nämä kirjayksilöt ovat opusten toiset painokset ja ensimmäiset on julkaistu vuosina 1945 ja 1946. Näissä kirjoissa ei paljoa vielä ompelukoneesta puhella, vaan keskitytään nimen omaan siihen käsin tapahtuvaan ompeluun. Ompeluoppi I -kirjan neljännessä painoksessa vuodelta 1959 selostetaan jo enemmänkin ompelukoneella tapahtuvia temppuja.

Lahja Turunen: Ompeluoppi I ja II, toiset painokset vuosilta 1950 ja 1951

Ja miksi sitten käsin ompelu? No, se nyt sattuu olemaan kansallispukuja tehdessä aika olennainen taito. Pistojen ei tarvitse välttämättä olla hengettömän pieniä, mutta tasainen kädenjälki on hyvä olla. Jouheva, soljuva pisto, ei kuitenkaan mitään metriloikkia.

Kuinka monta kertaa ohjeita lukiessasi on aivot - ja sormetkin - jähmettyneet, kun on etupistoa, jälkipistoa, katepistoa, päärmepistoa ja montaa muuta kommervenkkiä ? Ota nyt sitten tästäkin selvää ja tee rätinki! Toivottavasti seuraavat em. kirjoista skannaamani kuvat selventävät tuota 'pistohepreaa'.

Ompeluoppi-kirjat on alunperin tehty oppikirjoiksi alan oppilaitoksiin, joten siihen tahtiin on sanat asetettu monessa kohtaa. Monta kirjassa annettua ohjetta pätevät myös kansallispukujen valmistuksessa:

  • Käytä kankaaseen sopivaa lankaa ja neulaa!
  • Aseta suuret vaatimukset käytännöllisyydelle, kauneudelle ja yksinkertaisuudelle.
  • Tarkista, että työvälineet ovat kunnossa. / Saksien tulee olla hyvät, sillä tasainen leikkausreuna saadaan ainoastaan hyvien, terävien, ei missään nimessä ruostuneiden saksien avulla.
  • Tarkista, että kaavan lankasuoriksi merkityt kohdat todella sattuvat lankasuoraan myös kankaalla.
  • Älä tuhlaa kangasta leikatessasi, vaan ole viisaasti säästäväinen.

Oletko muuten nykyoppikirjoista tai muista ompelukirjoista löytänyt ohjetta solmun tekemiseksi ompelulankaan? Tuosta 50-lukulaisesta opuksesta sekin tieto löytyy ja jopa kahtena eri versiona.

Solmun tekeminen, Lahja Turunen: Ompeluoppi I


Käsinompeluunkin on ihan seikkaperäiset ohjeet, joiden kahdeksas (viimeinen) kohta kuuluu: "Ojenna pikkusormi ja kiristä pisto!"

Kirjassa opastetaan yhteensä 19 erilaista pistoa, jotka jaotellaan hyöty- ja koristepistoihin. Tässä muutama hyötypistoista:


Etupistoa kerrotaan käytettävän kaikenlaiseen harsimiseen. Ja väitetään olevan myös koristetarkoituksiin sopivia.

Jälkipistoja kerrotaan käytettävän kevyiden kankaiden saumaamisessa. Noh, voidaan siis luokitella kansallispuvuissa käytettävä verka kevyeksi ;)



Etupistot, jälkipistot ja tikkipistot, Lahja Turunen: Ompeluoppi I

Aivipistoja käytetään yhdistämään kahta hulpioreunaa tai päärmettä toisiinsa.

 Aivipistot, Lahja Turunen: Ompeluoppi I


Päärme- ja katesaumoista todetaan ykskantaan, että niiden käyttö on monipuolinen saumojen yhteydessä.

Päärmepistot, Lahja Turunen: Ompeluoppi I

Katepistot, Lahja Turunen: Ompeluoppi I

Ja toden totta: nämä kaksi pistoa yhdistäen ja vähän kangasta venkslaten taitteille, niin syntyy kaunis katesauma vaikkapa kansallispuvun paitaan.

Katesauman ompeleminen käsin, Lahja Turunen: Ompeluoppi I

Ja vielä sokerina pohjalla: Oletko joskus miettinyt, miten hakaset ja lestyt (lehtiäiset) pitäisi ihan oikeasti ommella vaatteeseen kiinni. Ei hätää, sillä siihenkin löytyi opastus kirjasta. Useamman hakas-lehtiäis -parin ollessa vaatteen kiinnitysreunassa alekkain ommellaan ne vuorotellen niin, että hakaset ja lehtiäiset vaihtavat puolia. Näin ommellen kiinnitys on varmempi kuin niin, että kaikki hakaset olisivat toisella puolella ja lehtiäiset toisella puolella.

Hakasten ja lehtiäisten ompeleminen, Lahja Turunen: Ompeluoppi I

Ja kuten noista skaanaamieni sivuotosten värivaihteluista huomaa, niin kirjan sivut ovat jo 'arvokkaasti' muuttaneet väriään vuosikymmenien kuluessa.

Divarikirjahengessä tällä kertaa Sari



Pssst. Jos jollekulle nyt heräsi himo päivittää omaa kirjahyllyään näillä opuksilla, niin niitä yllättävän hyvin liikkuu vielä nettidivareissa ja Huuto.netissä. Suosittelen tosin pidättäytymään noissa muutamissa ensimmäisissä painoksissa, koska uudemmissa painoksissa on käsinompelun osuutta merkittävästi vähennetty (mm. neljännessä painoksessa on jo huomattavasti enemmän koneompelua lisätty ja käsinompelun osuutta vähennetty).


6 kommenttia:

  1. Ihan huippujuttuja taas! Kutomisen käsikirja on minullakin hyllyaarteena :) Jokin käsinompelua sisältävä kirja myös, kuvat ja ohjeet näyttivät kovin tutuilta. Pitää tarkistaa perjantaina, kun kotikirjahyllyn luo taas ehtii.

    VastaaPoista
  2. Olipa hauska ja tavallaan nostalginen. Kiitos.

    VastaaPoista
  3. "Ojenna pikkurilli ja kiristä pisto" :D Juurikin näin!

    VastaaPoista
  4. Kiitos vinkistä, tarpeeseen tuli!

    VastaaPoista
  5. Suurkiitos! Tässähän ne kaikki kompaktisti!

    VastaaPoista
  6. Aarre, joka myös kannattaa parempaan talteen poimia jos vastaan tulee, on "Kodin Neuvokki" -sarjan osa 4 nimeltään "Kapiokirstu". Omani on vuodelta -56. Erittäin hyvä opastus sekä kone- että käsinompelun ja vielä muutaman koristeompeleenkin saloihin, sekä juuri siihen, mitä ei nykyoppaista meinaa millään löytää, eli kodin liinavaatteiden valmistukseen. Käsitellään myös materiaalien yhteensopivuudet, pesunkestot sun muut (tosin puheena lähinnä ne 50-luvun pesumetodit akselilla "kestää keittämisen - ei kestä keittämistä").

    VastaaPoista