maanantai 1. joulukuuta 2014

Joulukalenteri 2014 - luukku 1: Taas se alkaa... joulun odotus kalenterin muodossa

Auts! Oih! Iik! Apua! Paniikki! Joulu on ihan tuota pikaa. Lahjat tekemättä, ruuat suunnittelematta, apuaaaaa!

No, onneksi tuon joulupaniikin voi ottaa rennomminkin, eikä tarvitse stressata jokaisen pilkun päälle. Parasta on kuitenkin se yhdessä olo läheisten kanssa ilman sen isompaa hössötystä. Ai, ilman hössötystä? Uskoo ken tahtoo ;)

Viime vuonna kansallispukukalenteri aloiteltiin veralla ja saralla. Voi, miten ihanaa se onkaan ommella kaunista verkaa tai sarkaa tai siloista pellavaa tai... Hyvä, mieluinen neula sormissa soljuva lanka silmässään. Elämän pieni iloja. Aaah!

Tänä vuonna on vuorossa uudet kujeet uuden joulukalenterin myötä, joten käydäänpä asiaan sen pidemmittä puheitta.

Viime kuukausina on käyty keskustelua kansallispuvuista, niiden menneisyydestä ja tulevaisuudesta, käytöstä, muuntelusta, jne. Helmi Vuorelma Oy:n kohtalo on puhututtanut ja on mietitty, miten suomalaisen kansallispuvun käy. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että kansallispuku on edelleen voimissaan arvokkaana kulttuuriperimämme ilmentymänä.

Kaivelin vanhoja tiedostoja ja törmäsin helmikuulta 2012 olevaan lehtileikekopioon. Helsingin Sanomien NYT-liitteen kolumnissa pohdittiin tuolloin, että onko puku sellaisenaan vain 'tanhuajien ja keskustapuolueen kenttäväen' asu.


Helsingin Sanomat, NYT-liite 2.2.2012

Tänä päivänä voin ilolla todeta, että kansallispuku on paljon muutakin kuin kolumnissa esitettyjen kahden ryhmän asu ja kiinnostusta pukuja kohtaan on. Siitä kertoo muun muassa se, että Facebookin Kansallispuku-ryhmään tipahtelee uusia jäseniä likimain päivittäin ja keskustelua käydään vilkkaasti aiheesta ja välillä sen vierestäkin.

Myös vuonna 2010 Imatralta alkaneet Kansallispukutuuletukset ovat saaneet kantavaa tuulta siipiensä alle ja vuosi vuodelta niitä järjestetään enemmän ja enemmän. Ihanaa! Ja kiitos Soja loistavasta ideastasi, mikä on tuonut kansallispuvun kauniisti esiin rennosti ja iloiten.

Lisäksi lukuisat eri tahot ovat ammentaneet ideoita tuotteisiinsa kansallispukujen maailmasta, mutta enpä kerrokaan siitä vielä enempää...

Minulle kansallispuku on sekä juhla-asu että kansantanssin esiintymisasu ja käytän sujuvasti puvun osia myös osana muuta pukeutumistani. Mitä kansallispuku on sinulle? Juhla-asu? Esiintymisasu? Jotain ihan muuta?


Kansallispuku on POP!
Kuva: Helene Lindfors

Näissä mietteissä uuteen joulukalenterikauteen tietä johdattelee Sari








2 kommenttia:

  1. Oih, muistan kun tuo kolumni julkaistiin ja siitä heräsi tuttavapiirissä keskustelua. Moni tuttu oli kolumnin kanssa samaa mieltä siitä, että "tanhuajat ja keskustaväki" ovat jotenkin omineet puvut itselleen. Vastasin heille, että miten voi omia sellaista, mitä muut eivät tunnu haluavan? Ei kukaan (juuri näistä) tutuistani ollut tietääkseni koskaan käyttänyt kansallispukua missään -vaikka tiesin että osa heistä sellaisen oli esim. perinyt- enkä ollut koskaan kuullut kenenkään heistä puhuvan niistä vaihtoehtona pukeutumisessa. Eipä heistä kukaan osannut mitään minulle enää vastatakaan :D

    Kukaan juuri näistä tutuistani tuskin tänäkään päivänä käyttää kansallispukua missään, ja se on minusta ihan ok. On kuitenkin mielestäni suorastaan typeryyttä ajatella, että jos joku ihmisryhmä näkyvimmin kansallispukuja käyttää, se veisi mahdollisuuden jotenkin muilta pois. Kuinka muuten muka saataisiin muutosta asenteisiin, joissa kansallispukuinen henkilö on automaattisesti joko tanhuaja tai sitten "keskustamummo"?

    VastaaPoista
  2. Justiinsa näin!
    Kansallispuku on kuitenkin koko kansan vaate ja mitä erinomaisin juhlavaate, joka elääkin vielä sopivasti tilanteen (lue: kantajansa kilojen) mukaan. Itse tämän huomasin aivan erityisen hyvin tuossa alkusyksystä, kun olin toipumassa suolistoleikkauksesta ja vatsa 'ihan hieman' pömpötti. Mikään muu 'asiallisista' vaatteista ei mahtunut päälle ja verkkareilla ei viittinyt juhlavampaan tilaisuuteen lähteä. Kansallispuku pelasti tilanteen loistavasti, kun liivin nyöritys antoi myöden ja hameen vyötärön sai nostettua pahimman kumpareen yläpuolelle.

    VastaaPoista